Metsä

Valtion leivistä metsäyrittäjäksi: ”Alan vaihto oli juttuni, vaikka päätös jättää turvattu elanto oli toki iso”

Metsä 07.12.2017

Terho Vuorijärvi vaihtoi Ilmavoimat metsätöihin.


Timo Aalto
Terho Vuorijärvi karsii pihakuusen oksat pois ennen puun varsinaista kaatoa. Silloin oksat saadaan pienemmälle alalle ja pihanurmi säästyy. Vuorijärven varusteina ovat turvaköysi ja tolppakengät. Tämä työmaa oli Seinäjoella.

Kauhavalainen Terho Vuori­järvi on paiskinut puuala­yrittäjän töitä päätoimisesti vuodesta 2015.

Sitä ennen hän oli alalla kahdeksan vuotta sivu­toimisesti: piha­puiden kaato, kanto­jyrsintä ja hake­tus tulivat tutuksi.

Ennen täysipäiväiseksi yrittäjäksi lähtemistään Vuorijärvi työskenteli kaksikymmentäviisi vuotta Ilmavoimien palveluksessa Kauhavan Lentosotakoulussa lentokonehuoltoupseerina.

”Huolsin Hawk-harjoitus­hävittäjiä. Kun Lentosota­koulu lakkautettiin ja toiminta siirrettiin Tikkakoskelle, jatkoin uraani vielä muutaman kuukauden”, Vuorijärvi kertoo.

”Minulla oli vuonna 2015 enää kuusi vuotta valtion eläkkeeseen. Päätin silti seurata sisäistä ääntäni ja hyppäsin kokonaan Pohjanmaan Palvelukoneen töihin.”

”Alan vaihto oli juttuni, vaikka päätös jättää turvattu elanto oli toki iso”, Vuori­järvi kertoo.

Jo ennen yrittäjäksi ryh­tymistään hän nautti puu­alan töistä. Yrityksen perus­tamiseen vuonna 2007 vaikutti halu opastaa perheen kahta poikaa töiden pariin.

”Se oli tärkeä vaikutin. Halusin poikieni tutustuvan työelämään ja saavan siltä saralta tärkeitä kokemuksia. Pojat ovat samalla olleet minulle tärkeä apu monissa työtehtävissä.”

Puolustusvoimista tuttu jämäkkyys ja tarkkuus näkyvät Vuorijärven toiminnassa yrittäjänä.

Hän huolehtii pihapuiden kaadon ja kantojyrsinnän lisäksi oksien ja risujen haketuksesta vaikka jo paikan päällä.

”Olen vuosien aikana kehittänyt omia kalustoratkaisuja, joilla voin toimia ahtaissa paikoissa ja pihanurmikoilla ilman, että maahan jää syviä jälkiä. Haluan tehdä työni säntillisesti ja huolellisesti, teen hommia samalla periaatteella kuin Hawk-koneiden huoltoa.”

Vuorijärven työkohteessa tekemä haketus varmistaa, ettei asiakkaalle jää juurikaan siivottavaa.

”Koen tällaisen palvelun tärkeäksi. Syntyneen hakkeen toimitan Kauhavan kaukolämpölaitokselle. Sanoisinkin, että pelkkä puun kaato muodostaa työkokonaisuudesta vain noin kolmekymmentä prosenttia”, Vuorijärvi laskee.

Vaarallisten pihapuiden kaadosta Vuorijärvi muistuttaa. Pihan puut on syytä kartoittaa ennen kuin vahinkoja pääsee tapahtumaan.

”Koivusta näkee usein jo päälle, onko se kaatumavaarassa. Jos koivussa on noin kolmen neljän metrin korkeudella haarauma tai poistettuja lahoja oksakohtia, on se altis kaatumaan kovassa tuulessa. Merkkejä puun lahoudesta ovat myös sienikasvusto sekä pakurikääpä.”

”Mikäli pystyyn jäävien puiden ympäriltä kaadetaan muita puita, ovat ne jatkossa alttiimpia kovalle tuulelle. Tämäkin asia kannattaa ottaa etukäteen huomioon.”

Puiden kaatoa ei kannata yrittää ilman riittäviä varusteita ja taitoja, Vuorijärvi painottaa.

”Liian usein kuulee tilanteista, joissa puu on rymähtänyt rakennuksen tai muun omaisuuden päälle.”

”Toisinaan tulee myös vastaan ikäviä tilanteita, kun puun kaataja on loukkaantunut”, Vuorijärvi kertoo.

”Puun kaadot on syytä jättää alan ammattilaisille. Ennen kaatoa on myös tärkeää suunnitella kokonaisuus huolella, ettei yllätyksiä pääse tapahtumaan. Kannattaa myös muistaa töistä verotuksessa saatava viidenkymmenen prosentin kotitalousvähennys.”

Alan työtilannetta Vuori­järvi pitää hyvänä. Hän paiskii hommia pääasiassa sadan kilometrin säteellä, mutta liikkuu tarvittaessa kauemmaksikin.

”Töitä on riittänyt hyvin, eli koen alanvaihtoratkaisuni siinäkin mielessä oikeaksi. Tärkeintä minulle työssä on kuitenkin saada itse vaikuttaa siihen mitä teen ja milloin.”

Lisävirtaa töihin Vuorijärvi hakee syksyisin hirvimetsältä, jossa jälkikasvu on kiiruhtanut isän edelle.

”Pojilla on enemmän kaatoja tehtynä kuin minulla. Johdan ainoastaan puiden kaadosta pidettävää tilastoa”, kauhavalaisyrittäjä hymyilee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit