Metsä

"Mahdollisuudet pelastaa järvilohi paremmat kuin koskaan ennen"– kutulohien määrä viisinkertaistui Pielisjoessa

Metsä 07.12.2017

Kutusoraikkoja on saatu kunnostettua esimerkiksi helikoptereiden avulla.


Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jorma Piironen uskoo, että mahdollisuudet pelastaa järvilohi on tällä hetkellä paremmat kuin koskaan ennen.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jorma Piironen uskoo, että mahdollisuudet pelastaa järvilohi on tällä hetkellä paremmat kuin koskaan ennen.
Studio Korento - Harri Mäenpä
Syksyn ajan Lieksanjoen Naara-, Käpy- ja Saarikoskiin levitettiin 1 000 tonnia soraa helikopterilla.
Syksyn ajan Lieksanjoen Naara-, Käpy- ja Saarikoskiin levitettiin 1 000 tonnia soraa helikopterilla.

Järvilohen vuotuisen kutulohen pyynnin tulos yllätti Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Jorma Piirosen. Järvialueilta synnyinjokiinsa palaavia lohia pyydettiin tänä vuonna Pielisjoelta lähes 250. Koko 2000-luvun ajan keskimääräinen pyyntitulos on ollut vain noin 49 kalaa pyynti­kaudessa.

Rasvaevällinen järvilohi rauhoitettiin vuoden 2016 alusta alkaen kalastuslailla.

”Arvelin etukäteen, että järvi­lohia saattaa tänä syksynä tulla enemmän kuin aiemmin kalastuslain muutoksen seurauksena. Niiden suuri määrä yllätti.”

Kalastuslain muutoksen lisäksi muut järvilohen kalastusta koskevat säätelytoimet, kuten rasvaevättömän kalan 60 sentti­metrin alamitta, saalis­rajoitukset sekä kesäaikainen kalastuskielto, ovat vähentäneet järvilohen kalastusta ja säästäneet kudulle valmistautuvia lohia, Piironen sanoo.

Kudulle nousseiden lohien suuren määrän lisäksi Piirosta on ilahduttanut tänä syksynä koskista löytyneiden kutu­pesien suuri määrä.

Järvilohi kutee lokakuun kahden viimeisen viikon aikana. Kudun jälkeen kutu­soraikkoja on käyty tänä syksynä tutkimassa ja havaittu, että järvilohinaaraiden pöllyttämiä soraikoita on löytynyt tavanomaista enemmän.

Eräälläkin kohteella kutu­pesiä on tyypillisesti löydetty 7–8, nyt pesiä oli yli 20.

Tänä syksynä sekä Lieksanjoella että Ala-Koitajoella parannettiin järvilohien kutu­oloja sorastamalla koskipaikkoja helikopterilla.

”Tällaiset tuoreetkin soraikot olivat kelvanneet ja niistä löytyi kutupesiä.”

Piirosella on pitkä historia järvilohitutkimuksen parissa. Hän on ensimmäisen kerran lypsänyt mätiä vuonna 1978.

”Tutkijat ja viranomaiset ovat pitkään tehneet johdonmukaisesti töitä järvilohen ja vaelluskalojen hyväksi. Myös voimalaitosyhtiöt ovat alkaneet tarkastella omaa toimintaansa uudella tavalla.”

Naaras kaivaa ensin kutukuopan. Sen jälkeen hedelmöitys varmistuu hienovaraisilla käyttäytymisrituaaleilla, joilla naaras laskee mädin ja koiras maidin samanaikaisesti.

Ala-Koitajoella poikasten elinolot ja ravinnonsaanti eivät ole kuoriutumisen jälkeen kynnyskysymyksiä poikasten selviytymisen kannalta. Poikas­määrät ja kasvu ovat hyviä, Piironen selittää.

Poikasten talviaikainen kuolleisuus on suurta. Syitä siihen ei tiedetä. On epäilty, että joen liian pieni vedenvirtaama ja petokalat voivat aiheuttaa kuolleisuutta.

Esimerkiksi petokalat kuha, hauki, ahven ja made syövät kaikki järvilohia. Niiden kannat, erityisesti kuhakannat ovat vahvemmat kuin vuosikymmeniä sitten, kun järvilohikanta oli vielä elinvoimainen, Piironen kertoo.

Kahden kolmen jokivuoden jälkeen syönnösvaellukselle lähtevät poikaset kohtaavat monia vaaroja. Ensimmäisenä vaelluspoikasjoukkoja harventavat voimalaitosten turbiinit. Kalat työntyvät turbiineista läpi, kun ne pyrkivät vaellukselle.

Piirosen mukaan 5–10 prosenttia kuolee turbiineihin. Se on paljon, kun kaloja on vähän.

”Kaloja olisi mahdollista ohjata pois turbiineista ja järjestää turvallisempi tapa ohittaa voimalaitos. Nämä ovat teknisiä haasteita, joita on helpompi ratkoa kuin järvilohen selviytymiseen liittyviä biologisia haasteita.”

Erikoistutkija on toiveikas, hänen arvionsa mukaan mahdollisuudet pelastaa järvilohi ovat tällä hetkellä paremmat kuin koskaan ennen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit