Metsä

Kemijärven biotehdas on edennyt pohjoisen miljardihankkeista pisimmälle

Metsä 12.12.2017

Laitetoimituksista neuvottelut ovat lähellä maalia. 2,8 miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain tarvitsevasta investoinnista odotetaan päätöstä tammikuussa.


Boreal Bioref
Boreal Biorefin biotehtaan rakennustyöt pyritään aloittamaan ensi kesänä Kemijärven Patokankaalla. Havainnekuvassa vasemmalla taustalla ovat Keitele Groupin saha ja liimapalkkitehdas. Boreal Biorefin ja Keitele Groupin välissä on jo toimiva puuterminaali junakuljetuksiin.

Investointipäätös on mahdollista tehdä tammikuun loppuun mennessä, Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala sanoo.

Jos päätös Kemijärvelle rakennettavasta biotehtaasta syntyy pian vuodenvaihteen jälkeen, niin kolmisen vuotta sitten kerrotusta aikataulusta oltaisiin jäljessä vain noin kuukausi.

"Laitetoimittajien kanssa neuvottelut pyritään saamaan valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä", Nivala kertoo.

Kemijärven biojalostamohanke julkistettiin, kun kansainvälinen raati valitsi sen toiseksi parhaaksi ideaksi työ- ja elinkeinoministeriön biojalostamokilpailussa helmikuussa 2015. Havupuu- ja liukosellua sekä mikrokiteistä sellua valmistavaa hanketta oli suunniteltu 1,5 vuotta ennen kilpailua.

Nivalan usko hankkeeseen ei ole horjunut koko aikana. Suunnitelmissa on edetty jopa hämmästyttävän tarkasti.

"Mikään ei tosin ole valmis, ennen kuin kaikki asiat on sovittu."

Ennen tehtaan rakentamisen sinetöiviä allekirjoituksia on kiinalaisen Camcen ja hankkeen rahoittajien kanssa vielä tehtävää: muun muassa rahoitussuunnitelman ja teknisen suunnitelman viimeistely.

Siemenrahaa biotehtaan suunnitteluvaiheeseen on tullut yksityisiltä ihmisiltä, yhteismetsiltä ja yhtiöiltä. Selvästi suurimman summan on sijoittanut Camce. Paljonko, sitä Nivala ei tässä vaiheessa kerro. Investointipäätöksen jälkeen Camce saisi äänivallan biotuotetehtaassa.

Useimmat sijoitukset vaihtelevat 50 000 eurosta muutamaan sataan tuhanteen euroon.

Kemijärveläiset puuhamiehet Nivala, Timo E. Korva ja Pekka Koskenranta kuuluvat Boreal Biorefin hallituksen jäseninä ja osakkaina rahoittajiin, samoin Kemijärven kaupunki.

Biotehtaan puuhankinta-alueella sijaitsevat Kemijärven, Kuusamon, Posion ja Sallan yhteismetsät ovat sijoittaneet kukin 50 000–100 000 euroa.

Lastinkäsittelykoneita valmistavan Cargotecin suuromistaja ja hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin kertoi Kauppalehdessä laittaneensa hankkeeseen "joitakin satoja tuhansia euroja". Herlin ei aio kuitenkaan lähteä suurrahoittajaksi.

Energiayhtiöistä biotehdasta rahoittavat EPV Energia ja Itä-Lapin Energia, jotka ovat osakkaina tehtaaseen liittyvässä erillisessä voimayhtiössä. Tehtaan yhteydessä toimiva 105 megawatin biovoimala tuottaisi sähköä ja lämpöä.

Rakennustyöt Kemijärvellä on tavoitteena aloittaa ensi kesänä. Enimmillään rakentaminen työllistäisi vuonna 2019 noin 2 700 ihmistä.

"Meidän näkemyksen mukaan rakentamisen aloituksen ajankohta on hyvä nyt, kun Äänekosken biotuotetehdas on saatu valmiiksi", Nivala sanoo.

Kemijärven biotehtaan pääsuunnittelija on ruotsalainen Sweco, sama konsulttiyhtiö, joka vastasi Metsä Groupin Äänekosken uuden tehtaan suunnittelusta.

Todennäköiset päälaitteiden toimittajat Kemijärvelle ovat itävaltalainen Andritz ja kotimainen Valmet, samat valmistajat kuin Äänekoskelle. Suuri osa laitteista tehtäisiin yhtiöiden Suomen yksiköissä.

Ensimmäiset sellupaalit Kemijärvellä kuivataan aikataulun mukaan vuoden 2020 lopulla. Kapasiteetiltaan tehdas olisi 500 000 tonnia.

Ensi alkuun se valmistaisi perinteistä pitkäkuituista havupuusellua. Nivalan mukaan varsin nopeasti tekstiileihin käytettävän liukosellun osuutta lisättäisiin yli puoleen tuotannosta.

Arvokkainta tuotetta, mikrokiteistä sellua (MCC) ryhdyttäisiin tuottamaan, kun havu- ja liukosellulla on varmistettu riittävä kassavirta.

"MCC:n määrähän ei olisi kovin suuri, vuosittain 35 000–37 000 tonnia."

Mikrokiteisen sellun valmistus perustuisi Aalto-yliopiston kehittämään patentoituun menetelmään, jolla mikrokiteistä sellua saadaan aiempaa huomattavasti edullisemmin tuotantokustannuksin.

Tähän asti MCC:tä on käytetty lähinnä lääkkeisiin. Patentoidun uuden menetelmän ansiosta sitä voitaisiin lisätä myös eläinrehuihin.

Valtaosa Kemijärven biotehtaan tuotannosta menisi Kiinaan.

Pohjoisen kaksi muuta noin miljardin euron hanketta ovat kiinalaisen Kaidin liikenteen polttoaineita tuottava biojalostamo Kemissä ja KaiCell Fibersin biotehdas Paltamossa Kainuussa.

Kaidin maarakennustöiden aloitus Kemissä tyssäsi viime kesänä, kun EU:n uusiutuvan energian direktiivin (red II) valmistelusta alkoi kuulua hankkeen kannalta huolestuttavia tietoja.

Kaidi on ilmoittanut, että mahdollinen investointipäätös Kemiin tehdään aikaisintaan vasta, kun EU:n linjaukset selviävät ensi keväänä.

KaiCell Fibersin suunnittelemasta kapasiteetiltaan noin 450 000 sellutonnin biotehtaasta valmistui ympäristövaikutusten arviointi viime viikolla.

Paltamossa tehtäisiin havupuusellun lisäksi Arbron-biotuoteyksikössä uudenlaisia kuituja tekstiiliteollisuuteen.

Kiinalaisen CHTC Groupin kanssa KaiCell Fibersillä on aie- ja yhteistyösopimus tekstiilikuitujen kehittämisestä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit