Metsä

EU linjaa alkuvuodesta metsäbiomassan energiakäyttöä

Metsä 01.01.2018

”Jatkossa on tärkeää, että kunnianhimon tasoa pystyttäisiin biopolttoaineiden osalta nostamaan”, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) toteaa.


Kari Salonen
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta linjasi lokakuussa, että esimerkiksi kuitupuusta ja mäntyöljystä valmistettua biopolttoainetta ei voitaisi hyväksyä uusiutuvien biopolttoaineiden raaka-­aineiksi.

EU linjaa ensi vuonna, kuinka puupohjaista uusiutuvaa energiaa käytetään seuraavan vuosikymmenen päästö­vähennyksiin.

Suomen hallitukselle tärkeitä ovat liikenteen päästövähennykset. Suomen tavoite on edistää kehittyneiden biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä ja mahdollistaa niille mahdollisimman monipuolinen raaka-ainepohja.

Se tukisi kotimaisia puupohjaisia investointeja ja kansallisia päästövähennystavoitteita.

Tammikuussa koko EU-parlamentti kokoontuu äänestämään uusiutuvan energian direktiivistä (red II) ja siitä, mitkä raaka-aineet sallitaan uusiutuviksi energialähteiksi liikenteen biopolttoaineina.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta linjasi lokakuussa, että esimerkiksi kuitupuusta ja mäntyöljystä valmistettua biopolttoainetta ei voitaisi hyväksyä uusiutuvien biopolttoaineiden raaka-­aineiksi.

Valiokunta rakensi jätehierarkiaan perustuvan mallin, jossa materiaalit, joilla on korkeamman asteen käyttöä, eivät päätyisi liikenteen tankkeihin.

Suomen hallitus on vastustanut mallia, koska se painaisi jarrua toisen sukupolven puupohjaisten biopoltto­aineiden kysynnälle Suomessa ja EU:ssa.

Esimerkiksi Kemiin toisen sukupolven biopolttoainejalostamoa suunnitteleva Kaidi on kertonut odottavansa EU:n energialinjauksia.

Suomelle lohtua parlamentin valiokunnan kantaan loi kuitenkin jäsenmaiden neuvoston päätös, jossa pitäydyttiin nykyisissä raaka-ainelistoissa. Päätös ei haittaisi puupohjaisia materiaaleja jalostavaa teollisuutta.

Uusiutuvien osuus koko liikenteen energiankäytöstä tulisi neuvoston päätöksellä nostaa EU:ssa 14 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Siitä noin puolet koostuu ensimmäisen sukupolven ruoka­pohjaisista biopolttoaineista.

Kehittyneille biopolttoaineille määriteltiin kolmen prosentin jakeluvelvoite vuoteen 2030 mennessä.

Laskennassa saa käyttää niin sanottua tuplalaskentaa, eli tosiasiassa minimivaatimus EU:ssa on neuvoston mukaan puolet tästä eli 1,5 prosenttia.

Tuplalaskenta tarkoittaa sitä, että jos biopolttoaine on valmistettu jätteistä ja tähteistä, se lasketaan jakelu­velvoitteeseen kaksinkertaisena.

Suomen neuvottelijoiden tavoite on, että kehittyneille liikenteen biopolttoaineille saataisiin EU:ssa vieläkin kunnianhimoisempi tavoite kuin neuvoston päätös.

Tähän voidaan vaikutta vielä parlamentin äänestyksen jälkeen alkavissa kolmikantaneuvotteluissa.

”Jatkossa on tärkeää, että kunnianhimon tasoa pystyttäisiin biopolttoaineiden osalta nostamaan”, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) toteaa.

Perusta keskustelulle on otollinen, siellä Euroopan parlamentti ja komissio olisivat halukkaita nostamaan kehittyneiden biopolttoaineiden jakelun minimikiintiön 3,6 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ilman tuplalaskentaa.

Samalla EU:n toimielimet keskustelevat myös uusiutuvan energian kestävyydestä. Neuvosto ja parlamentin ympäristövaliokunta kannattavat molemmat komission riskiperusteista lähestymistapaa metsäbioenergian kestävyyden todentamisessa.

Suomen ja metsäteollisuuden kannalta tämä on merkittävä päätös, sillä kestävyyden varmistamiseksi riittäisi siten nykyinen kansallisen lain­säädäntö.

Aiheeseen liittyvät artikkelit