Metsä

Katso video: Puunkorjuu onnistuu, vaikka maa on märkä ja ojat täynnä vettä

Metsä 05.01.2018

Stora Enson ruotsalaismenetelmä perustuu tarkkaan ennakkosuunnitteluun.


Markku Vuorikari
Markku Töyrylä korjasi puuta Mäntsälässä ennen joulua.

Märkä maa odottaa lumen alla. Vanhat huonosti vetävät sarkaojat ovat täynnä vettä. Ne on kaivettu aikoinaan lapiolla.

Peltoheitolle kasvanut kuusikko on korjattu ja puut odottavat lähikuljetusta tien varteen. Kohde on haasteellinen puunkorjuulle, mutta silti vaurioita ei ole näkyvissä.

Stora Enson metsäasiantuntija Mikael Rosenberg kertoo miksi.

"Olemme kokeilleet täällä Ruotsissa kehitettyä menetelmää, joka lähtee hyvästä ennakkosuunnittelusta. Siinä kokoojaura ajetaan leimikon kantavimpaan kohtaan. Siitä tehdään niin kutsuttuja haamu-uria leimikon sisään."

Ruotsalainen Rätt Metod -korjuumenetelmä lähtee hyvästä ennakkosuunnittelusta. Leimikosta etsitään korkeimmat kohdat pääurille, jotka havutetaan huolellisesti. Ojanylityksiin tehdään puista silta, joka puretaan korjuun jälkeen.

Tavoitteena on, että leimikossa ajetaan tyhjällä kuormakoneella mahdollisimman vähän.

Hyvä suunnittelu mahdollistaa pehmeiden maiden puunkorjuun kelirikkoaikanakin. Rosenbergin mukaan Mäntsälän kohde oli sellainen, että se olisi tavallisilla menetelmillä jäänyt korjaamatta.

Menetelmään kuuluu, että hakkuukone siirtelee pehmeistä paikoista kuljettavat puut valmiiksi sellaisiin paikkoihin, että kuormatraktori saa ne mahdollisimman vähällä ajolla.

Menetelmä teettää lisää työtä hakkuukoneelle, mikä laskee sen tuotosta.

"Toisaalta tämä mahdollistaa pehmeiden maiden hakkuiden toteuttamisen ja koneiden nykyistä tasaisemman työllisyyden. Sitä kautta myös yrittäjä hyötyy", toteaa työnjohtaja Jussi Laiho Metsäkoneurakointi Panu Valden Ky:stä.

Toisaalta tuottavuutta nostaa kuormatraktorin vähäisempi ajomäärä. Sen ei myöskään tarvitse rypeä leimikolla, mikä säästää polttoainetta. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan säästö on 10 prosentin luokkaa.

Muitakin hyötyjä on. Kuskit eivät altistu tärinälle ja puu pysyvät puhtaina.

Laineen mukaan hyvän lopputuloksen varmistaa ajokoneen normaalia leveämpi tela ja se, että ajourien kantavuutta parannetaan paksulla hakkuutähdematolla.

"Puita ei voi metsästä riistää niin että paikat jäävät ruvelle", miehet toteavat.

Leveät telat sopivat parhaiten avohakkuukohteille. Harvennuksilla ne vaativat luonnollisesti leveitä ajouria.

"Leveillä teloilla ajettaessa vaikeimpia paikkoja ovat käännökset. Ne eivät saa olla liian tiukkoja", sanoo Laiho.

Vaikka puut on saatu kiitettävästi tien varteen, yhtiön puuhuollosta vastaavien huolet eivät ole ohitse. Seuraavaksi puut pitää saada aikataulun mukaan tehtaalle, mikä ei ole helppo juttu sekään. Metsätiet kun ovat monin paikoin heikossa kunnossa.

"Välillä alemman tieverkon heikko kunto ahdistaa enemmän kuin puun hakkuu ja lähikuljetus", myöntää Rosenberg.

Mäntsälän kohteella se tosin ei ole ongelma. Pinoilta on vain kivenheiton matka asfalttitielle.

Aiheeseen liittyvät artikkelit