Omalle palstalle voi kurkistaa pian mistä vain – MT kokeili kolmiulotteista virtuaalimetsää

Virtuaalitodellisuudesta on moneksi. Tässä sitä käytetään metsän havainnollistamiseen. Kuva: Miika Kainulainen

Virtuaalitodellisuuslasit päähän ja humps, olen metsässä. Kääntyilen, katselen ylös ja alas. Helle­päivän aurinko hyväilee, tuuli suhisee puiden latvustoissa ja linnut laulavat.

Peliohjaimella puita osoitellessani ne paljastavat strategiset mittansa ja rahallisen arvonsa. Eri hakkuuvaihto­ehtojen kokeileminenkin on helppoa. Jollei jälki miellytä, puut saa palautettua muutamalla klikkauksella.

Kyseessä on Metsä Groupin ja Tiedon virtuaalimetsä. Se perustuu aivan oikeisiin metsä­kuvioihin, jotka on mallinnettu kolmi­ulotteisiksi tieto­kone­ohjelmaan.

Hanketta esiteltiin Slush-­messuilla marraskuun lopussa.

Toiveena on, että tulevaisuudessa virtuaalimetsä tutustuttaa etämetsänomistajia omiin metsiinsä ja saa heidät tarttumaan toimeen.

Kun kaupunkilainen pääsee marssimaan omalle palstalleen metsäfirman konttorissa, metsäomaisuuteen pitäisi syntyä konkreettinen tuntuma vähällä vaivalla.

Mallinnuksen pohjaksi on mahdollista hankkia mittaustietoa monin eri tavoin: Käyttöön voidaan ottaa ilmakuvat, lentokoneesta tai pienoiskopterista tapahtuva laserkeilaus tai skannaus sekä hakkuukoneen esimerkiksi harvennusvaiheessa keräämä tieto.

Vuosien mittaan metsän kasvua voidaan simuloida erilaisilla matemaattisilla malleilla.

”Haluamme tarjota metsänomistajille läpinäkyvyyttä. Nykyisillä mittaus- ja mallinnustekniikoilla saadaan aiempaa tarkemmin selville, paljonko esimerkiksi hakkuusta on tulossa tuloja”, Tiedon laajennetun todellisuuden laboratorion johtaja Ksenia Avetisova kuvailee.

”Kun metsänomistajat näkevät metsänsä mallinnettuna, he voivat ottaa paremmin kantaa sen hoitotoimenpiteisiin. Myös metsää hoitavat henkilöt, esimerkiksi hakkuukoneen kuljettajat, voivat käyttää virtuaalimetsää nähdäkseen tarkalleen, mitä hoitopäätöksiä metsänomistaja on siellä tehnyt.”

Virtuaalimetsäksi on tällä hetkellä kartoitettu kolme hehtaaria. Seuraavaksi sitä on tarkoitus testata suurten metsänomistajaryhmien kanssa.

”Ihmiset ovat olleet innostuneita, ja palaute on ollut hyvin rohkaisevaa”, Metsä Groupin sähköisten palvelujen päällikkö Kalle Ikonen kertoo.

Kokeilemassani mallinnuksessa on kohta, josta pääsee katselemaan panoraamavalokuvaa mallinnuksen esimerkkinä toimineesta metsästä. Täytyy sanoa, että itse en virtuaalimetsän perusteella tunnistaisi paikkaa.

Reaalimaailman metsä on huomattavasti vivahteikkaampi ja pusikkoisempi kuin virtuaali­metsä, jonka puistomaisuutta huomaa ihmetellä vasta, kun sitä vertaa oikeaan metsään.

Ainakaan vielä tunneyhteyden muodostaminen oikeaan paikkaan virtuaalimetsän avulla ei vakuuta.

Myös metsänhoidon toimenpiteet mallinnetaan yksinkertaisina: klik, ja puolet puista häviää alaharvennuksessa. Missä ovat metsäkoneiden ajolinjat ja hakkuuvauriot, joita syntyy väistämättä?

Avohakkuuta seuraa maanmuokkaus, mutta virtuaalimetsässä metsänpohja säilyy siloisena kuin persikan pinta. Metsänhoitotoimenpiteisiin tottumattomalle voi olla siis ainakin tämän virtuaalimetsän ensimmäisen version perusteella järkytys luvassa.

Virkistävää virtuaalimetsässä käyskentely kyllä on. Sille suunnitellaankin käyttöä metsänhoidon lisäksi myös rentouttavana elementtinä työpaikoilla, hoitotyökaluna halvauspotilaille ja Suomen markkinoinnissa matkailumaana.

Myös suomalaisen metsän­hoidon menetelmiä on mahdollista esitellä ulkomailla virtuaali­ympäristöjen avulla.

”Testaamme virtuaaliympäristön käyttöä halvauspotilaiden kuntoutuksessa Helsingin yliopistollisessa sairaalassa”, Avetisova kertoo.

”On tärkeää saada selville, kuinka halvauspotilaan huomiokyky saadaan aktivoitua hoidon tehostamiseksi. Virtuaali­ympäristössä voidaan suorittaa yksinkertaisia tehtäviä, kuten liikutella esineitä.”