Metsä

Energiayhtiöt odottavat pikaisia päätöksiä Brysselistä – energialainsäädäntö seisottaa investointipäätöksiä

Metsä 07.02.2018 Bryssel

St1:n johtaja Mika Aho epäilee, että joistain biopoltto­aineiden raaka-­aineista voi tulla kilpailua Euroo­passa.


Jaana Kankaanpää
Energiayhtiöitä on kalvanut huoli siitä, kelpaavatko esimerkiksi puupohjaiset materiaalit enää vuonna 2021 uusiutuvaksi energiaksi liikenteeseen.

Suomalaisille liikenteen biopolttoaineita valmistaville energiayhtiöille viime vuosi on ollut vartomista. Uusiutuvan energian red II -direktiivi on viimeisiä neuvotteluja vailla valmis, mutta takana on pitkä vääntö.

Lakiesitystä käsitellään vielä EU-parlamentin, komission ja neuvoston välillä, ja lopullisia päätöksiä odotellaan kesään mennessä.

”Lainsäädäntö on vaikuttanut investointeihin. Yli viisi vuotta markkina on odotellut ja odottaa edelleen”, energiayhtiö St1:n yhdyskuntasuhdejohtaja Mika Aho sanoo.

Muun muassa sahanpurusta bioetanolia valmistava St1 on joutunut seisottamaan omaa päätöksentekoaan.

Yritys suunnittelee Ruotsin öljyjalostamon yhteyteen tehdasta, jonka tarkoitus on tuottaa 200 000 tonnia dieseliä vuodessa. Lopullinen investointipäätös kuitenkin edellyttää, että red II -lainsäädäntö on finaalissa.

"Investointipäätöksiä ei voida tehdä ennen kuin raaka-aine­keskustelu on maalissa. Raaka-­ainekysymys on keskeinen. Toivottavasti päästään mahdollisimman pian etenemään", Aho toivoo.

EU:n eri instituutiot ovat viime vuoden kiistelleet siitä, mitä kulkuneuvoihin tankattavaa raaka-ainetta voidaan pitää uusiutuvana ja mitkä pitäisi jättää uusiutuvan energian luokituksen ulkopuolelle.

Energiayhtiöitä on kalvanut huoli siitä, kelpaavatko esimerkiksi puupohjaiset materiaalit enää vuonna 2021 uusiutuvaksi energiaksi liikenteeseen.

Jo päätetyillä red II -linjauk­silla tulevat investoinnit olisivat Ahon mukaan turvattuja, mutta vielä ei voida huokaista helpotuksesta.

Koko EU:n yhteinen linjaus nimittäin uupuu, ja instituutioiden välillä on ristivetoa. Esimerkiksi EU-parlamentin toive, että komissio saisi poistaa yksittäisiä raaka-aineita kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-ainelistalta 2025, voisi aiheuttaa biopolttoainemarkkinoille epävarmuutta.

Euroopan parlamentti linjasi samalla, että toisen sukupolven liikenteen biopoltto­aineiksi voidaan käyttää samoja raaka-­aineita kuin nykyäänkin. Myös EU:n ministerineuvosto oli joulu­kuussa samaa mieltä.

Ahon ja Nesteen johtajan Ilkka Räsäsen mukaan päätökset olivat helpotus.

"Jotta investoinnit saataisiin liikkeelle, on tärkeä saada oikea signaali markkinoille", Räsänen sanoo.

Yksi suurimmista kiista­kapuloista tulee olemaan uusiutuvan energian osuus loppu­kulutuksesta EU:ssa vuoteen 2030 mennessä. EU-parlamentti esittää 35 prosenttia, kun taas komissio ja neuvosto 27 prosenttia.

Kasviöljyistä liikenteen biopolttoaineita valmistava Neste on seurannut EU:n päätöksiä tiiviisti.

"Lainsäädäntö on menossa hyvään suuntaan. Mitä pikemmin se saadaan valmiiksi, sen parempi", sidosryhmistä vastaava Räsänen toteaa.

EU:n keskustelussa erityisesti palmuöljy ja muut ruoka­peräiset polttoaineet ovat joutuneet mustalle listalle. Palmuöljystä tulisi päästä parlamentin meppien mielestä eroon jo seuraavan vuosikymmen alussa.

Räsäsen mukaan tiettyjen raaka-aineiden napsiminen pois uusiutuvien listalta ei edistä kansainvälistä eikä kotimaista investointi-ilmapiiriä.

"Biopolttoaineita ei voi tyhjästä nyhjäistä, vaan niihin tarvitaan raaka-aineita. Kaikkia niitä, myös palmuöljyä, voidaan tuottaa kestävästi."

EU:n keskustelussa esiin noussut kahtiajako ensimmäisten ja toisen sukupolven biopolttoaineiden välillä on Ahon mielestä epärelevanttia.

"Rajat ensimmäisen ja toisen sukupolven välillä ovat keino­tekoisia. Erinäköiset raaka-­aineet käyvät soveltuvat eri teknologioille. On vahingollista vaikuttaa olemassa olevaan teollisuuteen."

Euroopan parlamentti ja komissio ovat halukkaita nostamaan kehittyneiden biopolttoaineiden jakelun minimikiintiön 3,6 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ministerineuvosto esitti kolmea prosenttia.

Suomen hallitus on kuuluttanut, että kunnianhimon pitäisi olla kovempi, jotta investoinnit saisivat tuulta alleen.

Suomen kansallinen tavoite on, että autoihin tankattavan polttoaineen täytyy sisältää 30 prosenttia biopolttoainetta vuoteen 2030 mennessä. Ahon mielestä tätä tavoitetta on turha lukita ennen kuin red II -direktiivi on valmis.

Energiajohtajien mielestä uusiutuvan energian direktiivin valmistelussa pitäisi keskittyä siihen, miten kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään liikenteessä.

Siihen tarvitaan kaikkia keinoja – niin sähköautoja kuin biopolttoaineita. Kumpikaan vaihtoehto ei yksin ratkaise kokonaisuutta, sekä Aho että Räsänen vakuuttavat.

Entä voisiko raaka-aineesta tulla pulaa, jos ja kun biopolttobuumi Euroopassa vahvistuu?

"On se mahdollista, kun raaka-aineet ovat osittain niukkia. Meillä ei ole kilpailua sahanpurusta, enkä osaa nähdä, että puusta muutenkaan tulisi kilpailua", Aho epäilee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit