Metsä

Metsäkato kiihtyi Kambodžassa maailman kärkivauhtiin

Metsä 08.02.2018

Hakkuiden kääntäminen kestäviksi ja uusien elinkeinojen kehittäminen kyliin olisivat paitsi luonnon myös maaseudun kylien etu, koska muuttoliike hidastuisi.


Muun muassa Kambodžan ja Myanmarin metsäkato on kiihtynyt. Niistä viedään paljon puuta muun muassa Kiinaan, jossa on keskitytty istuttamaan uusia metsiä.
Muun muassa Kambodžan ja Myanmarin metsäkato on kiihtynyt. Niistä viedään paljon puuta muun muassa Kiinaan, jossa on keskitytty istuttamaan uusia metsiä.
Kaijaleena Runsten
Polttopuuta tehdään halvimmillaan pilkkomalla runkoja palasiksi ja kuumentamalla niitä grillihiiliksi. Hiiliä varten kaadetaan myös laittomasti metsää etenkin pääkaupungin Phnom Penhin talouksien tarpeisiin.
Polttopuuta tehdään halvimmillaan pilkkomalla runkoja palasiksi ja kuumentamalla niitä grillihiiliksi. Hiiliä varten kaadetaan myös laittomasti metsää etenkin pääkaupungin Phnom Penhin talouksien tarpeisiin.

Metsäkato heikentää ruuantuotannon edellytyksiä yhdessä epäsäännöllisiksi muuttuneiden sadekausien kanssa, sanoo Ramdoul Ihmeyn kyläneuvoston puheenjohtaja Keo Cheng viitaten puuston suureen merkitykseen vesitaloudessa.

Yhteys metsävarojen ja ilmastonmuutoksen torjunnan välillä voidaan kääntää toimimaan myös toisin päin.

”Se että kyläläiset saavat maatalous- ja muita tuotteita myymällä paremman toimeentulon, vähentää halua lähteä etsimään elantoa laittomista hakkuista”, hän toteaa oman kylänsä kokemuksiin vedoten.

Ramdoul Ihmey sijaitsee Phnom Srouchissa reilu 100 kilometriä Kambodžan pääkaupungin Phnomw Penhin luoteispuolella. Kylässä on panostettu yhdessä Life With Dignity (LWD) -järjestön kanssa vesihuoltoon ja kehitetty kastelua sekä vihannesviljelyä.

Kirkon ulkomaanapu ja Naisten Pankki tukevat osaltaan LWD:n toimintaa.

Muuttoliike on hankkeiden ansiosta pysähtynyt – päinvastoin halua palata kotikylään on havaittu.

Amerikkalaiset Marylandin yliopisto ja Maailman luonnonvarojen tutkimuslaitos arvioivat vuosi sitten, että Kambodža on maa, jossa metsäkato on viime vuosina kiihtynyt eniten, yli 14 prosenttia.

Maa kulkee vastakkaiseen suuntaan kuin suurin osa maailman maista. YK-järjestö FAO:n mukaan metsien käyttö on keskimäärin muuttunut jopa hivenen kestävämmäksi tämän vuosikymmenen alkupuoliskolla suhteessa kahteen edelliseen vuosikymmeneen.

Amerikkalaistutkijat analysoivat Landsat-satelliitin kuvia 15 viime vuoden ajalta. Heidän arvionsa mukaan luonnonkumin hinta ja maanluovutukset ovat keskeisesti yhteydessä Kambodžan metsäkatoon.

Muita kiihtyneiden hakkuiden maita ovat Afrikassa Sierra Leone ja Madagaskar sekä eteläamerikkalaiset Uruguay ja Paraguay.

Kestävään kehitykseen erikoistunut järjestö Geres lisää metsäkadon syihin myös puun energiakäytön.

”Polttopuiden laittomat hakkuut heikentävät metsien kuntoa”, toteaa ilmasto- ja kehityskysymysten asiantuntija Yann François.

”Laiton puunhankinta näkyy varsinkin pääkaupungin Phnom Penhin ympäristössä, jossa alkuperäinen vihreä vyöhyke katoaa yhä kaueammas.”

Puusta pilkottu hiili on tärkein polttoaine kotien ruuanlaitossa ja tärkeä myös ravintoloille.

”Kysyntää on siis paljon, mutta kestävää tarjontaa vähän. Suurempien metsätilojen hakkuut päätyvät usein vientiin, koska siellä tuotto on parempi”, François kuvaa.

Hän arvioi, että suomalaiselle metsätalouden osaamiselle olisi Kambodžassa tarvetta, jotta pienmetsänomistajat pääsisivät mukaan markkinoille ja metsien hoidosta tulisi kestävämpää.

Kambodžan metsä- ja ympäristöhallinto painivat talouskasvun paineiden keskellä. Maakauppoja on tehty tällä vuosikymmenellä runsaasti. Suurtiloilla tuotetaan varsinkin kumipuuta.

Koillis-Kambodžassa Keo Seiman luonnonsuojelualueella on menossa kansainvälisesti rahoitettu REDD+-hanke metsäkadon hillitsemiseksi.

Ensimmäisen päästökaupan tarjoukset on jo tehty. Niiden tuotoilla alueelle voidaan tehdä istutuksia sekä tukea alueen asukkaita elinkeinojensa kehittämisessä, kertoo asiantuntija Jeffrey Silverman The Wild­life Conservation Society (WCS) -järjestöstä.

Alueen 20 kylässä asuu parituhatta perhettä. Luontomatkailu ja riisin tuotanto luonnonmukaisesti ovat esimerkkejä uusista elinkeinoista.

Yhdysvaltalainen järjestö on yksi maailman vanhimmista ja suurimmista luonnonsuojelujärjestöistä. Se on erikoistunut uhanalaisten lajien suojeluun.

Lue myös:

Marylandin yliopiston ja World Resources´ Insitituten artikkeli Kambodžan kiihtyvästä metsäkadosta (englanniksi)

SGFE tuottaa grillihiiltä kierrätysraaka-aineesta - "tulevaisuus on kestävästi toimivien"

Kolumni: Mihin menet Eurooppa?

AP: Meksikon metsiä hakataan avokadojen tieltä

Myanmarissa metsä on talouden perusta – nuoria ei tahdo ala kiinnostaa

MT:n toimittaja vietti syksyllä kaksi kuukautta opintomatkalla, johon hän sai apurahaa Journalistisen kulttuurin kehittämissäätiö Jokes ry:ltä. Hän perehtyi sen aikana kestävään kehitykseen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit