Metsä

Isku käyttää kalusteisiinsa suomalaista puuta ja on ylpeä siitä: "Olemme vieneet asiakkaita katsomaan hakkuita"

Metsä 11.02.2018 Lahti

Alkuperä- ja vastuullisuusasiat kiinnostavat erityisesti yritysasiakkaita, sanoo Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen.


Kari Salonen
Kotimainen koivuvaneri taipuu robotin käsittelyssä muun muassa koulutuoleiksi. Arto Tiitisen johtama Isku myy suomalaisia kalusteita esimerkiksi Venäjälle, Saudi-Arabiaan ja Singaporeen.

Suomalaisissa huonekalukaupoissa raaka-aineiden alkuperää on lähes mahdotonta selvittää, sillä mööpeleitä ja niihin tarvittavia materiaaleja tuodaan kaikkialta maailmasta. Lahtelaisessa perheyhtiö Iskussa puuosien alkuperän selvittäminen on helppoa: yhtiön omalla tehtaalla käytetään suomaista puuta.

"Meille ei tule puuta muualta kuin Suomesta – lukuun ottamatta erikoisviiluja, kuten saarnia. Olemme tehneet linjapäätöksen siitä, että hankinnat keskitetään Suomeen", kertoo toimitusjohtaja Arto Tiitinen.

Kalusteteollisuudessa käytettävä puu on pääasiassa levyä. Niiden päätoimittajia ovat kärköläläinen perheyritys Koskisen Oy ja UPM.

Isku ei ole myöskään siirtänyt sellaisia helposti ulkoistettavia työvaiheita kuin ompelua tai metalliosien työstöä halvemman työvoiman maihin.

"Metallityöt olisi hinnan perusteella pitänyt viedä Latviaan, Liettuaan tai Puolaan", Tiitinen toteaa.

Tuotekehityksen edut, luotettavuus ja ketteryys ratkaisivat metallitöiden alihankkijaksi nummelalaisen Lankapaja Oy:n. Vaakakupissa painoi myös se, että Isku haluaa tuoda suomalaisille työpaikkoja.

Isku työllistää suoraan noin 700 ja välillisesti noin 1 300 henkilöä Suomessa.

Yhtiön valitsema kotimaisuuslinja ei ole ollut kilpailutusvaiheessa edullisin vaihtoehto, mutta pitkällä tähtäimellä se kantaa hedelmää.

"Kokonaisuudessa se on pieni raha", Tiitinen sanoo.

Jos osien yhteensopivuudessa on vaikka korjattavaa, saman katon alla työskentelevä metallialihankkijan työntekijä voi yksinkertaisesti kävellä selvittämään Iskun työntekijöiden kanssa, miten asia ratkaistaan.

Vastuullinen toiminta ja kestävät raaka-ainevalinnat kiinnostavat Tiitisen mukaan erityisesti yritysasiakkaita, mutta yhä enemmän myös kuluttajia. Vaikka Isku on suomalaisille tuttu nimenomaan huonekalumyymälöidensä kautta, sen myynnistä 75 prosenttia tulee muualta kuin kodin sisustamisesta.

Se kalustaa muun muassa kouluja, sairaaloita, laivoja ja toimistoja. Näillä asiakkailla on muitakin kriteerejä hankinnoille kuin hinta.

"Ostajat tulevat tänne katsomaan. Se on meille kilpailuetu, että prosessit ovat kunnossa", Tiitinen vakuuttaa.

Yhtiö tekee vientikauppoja maailmanlaajuisesti, aina Saudi-Arabiassa asti. Arabimaihin myydään esimerkiksi antibakteerisia sairaalakalusteita.

"Se on ollut vaikuttavaa, kun olemme vieneet asiakkaita lumiseen, pimeään metsään katsomaan hakkuita ja sen jälkeen UPM:n Säynätsalon vaneritehtaalle. Ymmärrys siitä, miten tuotantoketju Suomessa vastuullisesti toimii, on tosi iso juttu."

Hakkuunäytöksessä metsäkoneen puikkoihin voisi tarvittaessa hypätä toimitusjohtaja Tiitinen itse. Hän aloitti työuransa traktorivalmistaja Valtralla ja jatkoi sieltä metsäkoneyhtiö Ponssen toimitusjohtajaksi. Koneet ovat hänelle läpikotaisin tuttuja.

"Olen ollut 22 vuotta tekemisissä kumipyörällisten koneiden kanssa."

Konepajateollisuuden oppeja hän on tuonut myös kalustetehtaan tuotannon kehittämiseen. Tiitisen aikana Iskun tuotanto on keskitetty Lahden Mukkulaan. Ensi kesänä valmistuu tehtaan 24 miljoonan euron investointi, jossa tuotantoa on järjestetty uudelleen ja automatisoitu.

"Ristiinpölytys toisten toimialojen kanssa tuo tuloksia. Olemme käyneet tutustumassa kymmeniin tehtaisiin Euroopassa ja muun muassa Uudenkaupungin autotehtaalla."

Tiitiselle tärkeää on se, että asioita tapahtuu ripeästi.

"Toimeenpano on tärkeää. Suuntaa voi tarkentaa myöhemmin."

Kun maailmanlaajuinen kalustejätti Ikea on sitoutunut puuhankinnoissaan FSC-sertifiointiin, Isku ostaa puutavaransa PEFC-sertifioituna. Tiitinen on vakuuttunut siitä, että laatujärjestelmiin sitoutuminen ylipäänsä auttaa yrityksiä pääsemään toiminnassaan maailmanluokan tasolle.

"Mitä yhteyttä on suomalaisilla yrityksillä, jotka eivät tee tulosta? Niillä ei ole sertifioituja laatujärjestelmiä", hän väittää.

Kansainväliset laatujärjestelmät tuovat uskottavuutta myös vientikaupoissa. Viennin kasvusta hän antaa kiitoksia Suomen valtiolle.

"Se on ollut todella arvokasta, että presidentti on kutsunut liikemiesten valtuuskuntia mukaansa. Pääsemme tapaamaan tärkeitä ihmisiä ja tekemään kauppoja."

Esimerkiksi Suomen osallistuminen viimevuotiseen Kazakstanin maailmannäyttelyyn poiki Iskulle vientikauppoja.

"Vienninedistämismatkoilla ja maailmannäyttelyillä on iso merkitys."

Aiheeseen liittyvät artikkelit