Metsä

Metsä hoivaa mieltä ja kehoa: ”Kun stressi vähenee, tulevat tilalle helpotus ja mielenrauha"

Metsä 11.02.2018 Tampere

Jo muutama metsä­tunti viikossa kohentaa henkistä hyvinvointia.


Timo Aalto
Metsä on erinomainen elementti hyvinvoinnin ammentamiseen, jäsenkorjaaja ja perinnetutkija Sanna Monthan sanoo.

Metsä on kautta aikain mielletty elämän aarreaitaksi, siitä on saatu rahaa elämiseen sekä monenlaista ravintoa marjoista riistaan. Metsä tarjoaa lisäksi vahvan elementin niin mielen kuin koko kehon hoitoon.

Tamperelaisen jäsenkor­jaaja­-perinne­tutkijan Saana Monthanin mukaan ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, joka tarvitsee niin fyysisiä kuin psyykkisiä voimavaroja.

”Kumpaakin tarvitaan. Mikäli stressi ja kiire ottavat vallan, ilmenee se helposti mielen kireyden lisäksi myös fyysisinä vaivoina. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia henkisestä pääomasta.”

”Kun stressi vähenee, tulevat tilalle helpotus ja mielenrauha. Silloin on myös helpompaa ratkaista työtehtävien ongelmia tai opintojen pähkinöitä. Kokonaisvaltaisen positiivisesti vaikuttaa, kun ajatukset irtoavat hetkeksi arkielämän kiireestä”, Monthan sanoo.

Monthanin mukaan erinomainen elementti hyvinvoinnin ammentamiseen on metsä.

”Tekee hyvää pelkästään hengittää metsän tuoksua ja aistia siellä oleva rauha. Samalla voi nostaa katseen ylöspäin ja nähdä puiden latvat sekä taivaalla lipuvat pilvet.”

”Oman lisänsä metsäreissuun tuovat niin vuoden- kuin vuorokaudenaikojen vaihtelut. On erittäin tunnelmallista kokea havupuiden siimeksessä vaikkapa auringon lasku tai tuikkiva tähtitaivas. Nämä ovat ilmaisia elämyksiä, joihin meillä kaikilla on mahdollisuus.”

Metsästä saatavaa hyvinvointia tukee Metsäntutkimus­laitoksen selvitys, jonka mukaan jo 20 minuutin päivittäinen metsässä olo lisää elinvoimaisuuden tunnetta ja laskee verenpainetta.

”Tutkimuksen mukaan kuukausittain lähiluonnossa, kuten metsässä, vietetyllä viiden tunnin aikajaksolla on huomattava vaikutus henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta yleisterveyteen. Kyseessä ei siis todellakaan ole pitkä aika hyötyynsä nähden. Usein käy myös niin, että kun metsän tunnelmaan pääsee kiinni, ei siitä enää halua luopua”, Monthan pohtii.

Vaikka metsä hehkuu rauhallista voimaa, turhan usein käy niin, että kiire ajaa metsäreissun edelle.

”On harmi, että nykypäivänä ihmiset ovat niin kiireisiä, ettei aikaa metsässä liikkumiseen tahdo riittää. Jotkut myös pitävät metsää jopa pelottavana paikkana. Onkin tärkeää tuoda esiin perusteita, miksi metsään kannattaa mennä.”

Suomen Mielenterveysseuran tutkimuksen perusteella monet suomalaiset kokevat metsän kuitenkin toivottuna ja jopa ylivertaisena virkistys­ympäristönä.

”Tutkimus kertoo jo riittävän laajan viherkokonaisuuden tuovan metsän tuntua, luonto­elämyksiä sekä hiljaisuuden ja rauhan kokemuksia. Myönteiset tuntemukset ovat keskimäärin sitä voimakkaampia, mitä enemmän aikaa kohteessa vietetään.”

Monthan muistuttaa myös metsässä liikkumisen fyysisistä vaikutuksista.

”Epätasaisessa maastossa kävellessä hakevat kehon lihakset tasapainoa. Tasaiseen asfalttiin tottuneen kaupunkilaisen jalat voivat olla ihmeissään siitä, miten metsän maapohja vaikuttaa jalkojen lihaksiin ja jänteisiin.”

Jäsenkorjaajankin silmin metsäreissuja pohtiva Monthan painottaa myös kehon jälkihoitoa.

”Metsästä palattua tekee keholle hyvää lihasten venyttely. Tämä auttaa tekemään niin seuraavasta metsämatkasta kuin muustakin elämästä miellyttävämpää. ”

”Kun lihaskireydet ovat mahdollisimman vähissä, myös se tuo hyvinvointia kehoon ja mieleen”, Monthan hymyilee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit