Metsä

EPP-ryhmän kanta hiilinieluihin edelleen levällään EU:ssa

Metsä 28.07.2017

EPP-ryhmä on erimielinen, mutta mepit uskovat, että täysistunnossa enemmistö kallistuu metsätalousmyönteiselle kannalle.


Niklas Holmberg
Euroopan parlamentin metsiä koskevasta ilmastolainsäädännöstä äänestetään syyskuussa täysistunnossa.

Kokoomuksen puoluekentän mielipiteet metsien ilmastolainsäädännöstä EU:ssa ovat hajallaan.Kuten usealla muullakaan puolueella, ei EPP:lläkään ole yhteistä kantaa asiaan. Kokoomus on suurimman EU-puolueen, EPP:n jäsen.

"Ryhmässä on hajontaa", europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) myöntää.

Myös sosiaalidemokraateilla on kerrottu olevan useita kantoja asiaan.

Euroopan parlamentin neljästä suuresta puolueesta ainoastaan pienin, Alde, on muodostanut yhteisen kannan maankäytön ja sen muutoksien sekä metsätalouden lulucf-sääntöihin (MT 7.7.).

Aldeen kuuluvat suomalaisista puolueista keskusta ja RKP.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) on muita kokoomuksen suomalaisparlamentaarikkoja kriittisempi hallituksen suunnittelemia lisähakkuita kohtaan. Hän kertoi Ylelle antamassaan haastattelussaan, että parlamentin ympäristövaliokunnan näkemys on ilmastopolitiikan kannalta oikeansuuntainen.

"Ei tätä ole esitetty Suomen tai kenenkään kiusaksi. Meillä on nyt vain niin vähän aikaa ilmastonmuutoksen torjumisessa", Pietikäinen sanoi.

Hänestä esitys ei kuitenkaan vielä ole riittävä.

Muut kokoomusryhmän suomalaisedustajat ovat tuominneet ympäristövaliokunnan linjauksen jyrkästi.

Virkkunen ja Petri Sarvamaa (kok.) kertovat, että he ovat työskennelleet uutterasti sen eteen, että parlamentti muuttaisi komission esityksen vertailuvuosia.

Komission esityksessä tulevat hakkuut tulisi sitoa vuosiin 1990–2009, parlamentin ympäristövaliokunnan ehdotuksessa vuosiin 2000–2012.

Kummallakin laskentatavalla Suomen metsistä tulisi hiilinielun sijaan laskennallinen päästö, koska vertailuvuosina hakkuut olivat nykyistä huomattavasti pienemmät.

"Päätös oli järkyttävä", Sarvamaa kuvailee ympäristövaliokunnan äänestystulosta.

Virkkunen uskoo vahvasti, että puolueen mielipide-eroista huolimatta täysistunnossa enemmistö kokoomuksesta saadaan metsätalousmyönteisen kannan taakse.

"Huomattava on, ettei ympäristövaliokuntakaan tukenut komission esitystä sellaisenaan, vaan muutti sitä. Tämä on jatkoneuvotteluiden kannalta oleellista."

Parlamentin lopullinen kanta päätetään syykuun äänestyksessä.

"Täytyy muistaa, että tässä on monta neuvottelukierrosta vielä edessä. Sen lisäksi, että EU-parlamentin lopullinen kanta on vielä päättämättä, myöskään jäsenmaiden ministerineuvosto ei ole tehnyt päätöstä. Asiaa tullaan käsittelemään pitkälle ensi talveen", Virkkunen summaa.

Myös Sarvamaa luottaa yhteisen sävelen löytymiseen kokoomusryhmän sisältä. Se ei kuitenkaan vielä riitä, vaan myös muihin puolueisiin vaikuttaminen on tärkeää.

"Demareilla on suuri rooli äänestystuloksen muodostumisessa", hän sanoo.

Sarvamaa suhtautuu ymmärtäväisesti elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) suunnitelmiin ostaa päästöoikeuksia, jos lopullinen päätös ei olisi Suomelle suotuisa.

Näin hakkuita voitaisiin nostaa 66 miljoonasta kuutiometristä 80 miljoonaan.

Ylen haastattelussa todettiin, että päästöoikeuksien ostamisesta syntyvät kustannukset olisivat 10–20 miljoonan euron luokkaa. Elinkeinoelämän keskusliiton laskelmien mukaan päästöoikeuksien hinnan nousun myötä kustannukset lähentelisivät vuosittain jopa 300 miljoonaa euroa (MT 26.7.).

"Jos päätös olisi lopullinen, 10–20 miljoonaa euroa ei olisi suuri summa", Sarvamaa toteaa.

"Toki tähän emme saa tilannetta päästää", hän lisää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit