Erikoistuminen on piensahalle elinehto – teollisuussahojen kanssa mahdotonta kilpailla

Kari (edessä) ja Matti Kouhia innostuivat jo lapsina sahaamisesta. Heille perheyrityksen jatkaminen oli aikanaan itsestäänselvyys. Kuva: Petteri Kivimäki

Keskisuomalaisen Kouhian sahan puutavaranipuista löytyy eksoottista tavaraa. Sahan päätuotteita ovat läpi- eli tuppeensahatut koivut ja männyt, mutta kuivaamossa lämpenee parhaillaan myös erä oranssinsävyistä tuppeensahattua tervaleppää. Myös haapapuutavara ja erikoislistat kuuluvat piensahan valikoimiin.

Vielä 1990-luvulla perheyrityksessä tuotettiin tavanomaista mänty- ja kuusisahatavaraa, mutta nyt ne ajat ovat yrittäjä Kari Kouhian mukaan ohi, kun pieni tuottaja pystyi elämään perusrakennuspuutavaran sahauksella. Isoilla tehtailla tuotetaan kakkosnelosta niin halvalla, ettei pieni yritys siinä hintakisassa pärjää millään.

"Rakennuspuutavarassa emme pysty kilpailemaan. Erikoistuotteiden teko kannattaa. Meidän markkinarakomme on läpisahattu puutavara", Kouhia kertoo.

Kouhian sahan asiakkaat ovat tyypillisesti puuseppäyrityksiä, jotka tarvitsevat huippulaatuista puutavaraa, etenkin koivua. Lisäksi asiakaskuntaan kuuluvat tavanomaisesta poikkeavan rakentamisen ystävät. Sahalla pystytään työstämään esimerkiksi leveitä ja asiakkaan toiveen mukaisesti kuvioituja listoja.

"Läpisahattua puutavaraa myydään myös sellaisenaan, esimerkiksi haapaa menee saunojen lauteiksi. Myös ravintoloiden sisustukset ovat sellaisia kohteita, joihin halutaan usein erilaista puuta."

Kesäaikana sahan pihalla käyvät myös kesämökkiläiset puutavaraostoksilla.

Saha sijaitsee Kouhian kotitilalla idyllisessä järvimaisemassa Korpilahden Iloniemen kylällä. Sahan perusti vuonna 1970 Kouhian isä, joka oli tullut Korpilahdelle Karjalasta, Kivennavalta. Sahausinto tarttui poikiin, Kariin ja hänen veljeensä Mattiin.

"Pienestä lähtien ollaan täällä veljen kanssa touhuttu. Ei ollut ammatinvalinnan ongelmia."

Tilalla luovuttiin karjasta jo 1970-luvulla.

"Tämä on ollut pika-asutustila. Seitsemän hehtaaria on peltoa. Ne ovat nyt pari vuotta olleet vuokralla."

Pienet sahat alkavat olla harvinaisia. Kouhian mielestä lujuuslajitteluvaatimukset ovat vieneet piensahureilta työt.

"Sirkkelisahoja ei ole enää paljon ollenkaan. Lujuuslajittelun myötä moni on lyönyt hanskat tiskiin", hän harmittelee. Jatkajaa ei ole tiedossa omallekaan yritykselle.

Hän ei kuitenkaan pidä alan tulevaisuudennäkymiä ihan synkkinä. Ilahduttavasti asiakaskunnan puuseppäyrityksiin näyttää viime aikoina löytyneen jatkajia, Kouhia kertoo.

"Tällä hommalla pärjää, jos tekee kauheasti töitä. Menestyminen on myös ajasta kiinni. Sopiva markkinarako pitää löytää."

Lue myös: CE-merkintä sekoittaa yhä metsänomistajia