Greenpeace käyttää kuvaa vuoden 1980 hakkuusta esimerkkinä uhasta Suomen metsille – "edustava otos"

Greenpeacen käyttämä kuva vuodelta 2016. Kuva: Kuvankaappaus Greenpeacen käyttämästä kampanjointikuvasta

Greenpeace kerää kampanjallaan rahaa. Kuva: Kuvankaappaus Greenpeacen sivuilta

Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala oli huomannut Facebookin feedissään Greenpeacen päivityksen, jossa oli kuva laajasta hakkuualueesta. Kuvan saatteena on teksti "Suomen metsät ovat vaarassa: tuhansien lajien elinympäristö tuhotaan laajoissa avohakkuissa". Kuvaan liitetty linkki ohjaa kävijän Greenpeacen kampanjasivulle, jossa kerätään rahaa järjestölle.

Päivitystä jaettiin esimerkiksi Suomen Susi ry:n facebook-sivuilla tekstillä: "Katsokaa tätä kuvaa; miten ihmeessä susi voi enää edes tietää mistä alkaa pihapiiri ja mihin loppuu "metsä"?"

Ojalan mielestä kuva vaikutti oudolta nykyhakkuisiin verrattuna ja hän otti aiheen tiimoilta yhteyttä Metsähallituksen tiimiesimieheen Pertti Heikkuriin Ylä-Lappiin.

Heikkuri varmisti, että kyseinen kuva on otettu vuonna 2006 eli kymmenen vuotta sitten. Kuvan laaja uudistushakkuu on sen sijaan vuodelta 1980, jolloin se tehtiin siemenpuuhakkuuna.

"Yli kolmeenkymmeneen vuoteen noin suuria uudistushakkuita ei ole tehty. Kuvattu alue on Inarin Lauttaselässä ja kuvaajan selän takana avautuu täysin koskematon erämaalailla suojeltu Tsarmitunturin 15 000 hehtaaria erämaa-alue, lähes kokonaan upeaa tunturimetsää Venäjän rajalle saakka. Koska kuva vaikutti heti niin kummalliselta, varmistin paikan Metsähallituksen Ylä-Lapin henkilöstöltä" Heikkuri kertoo.

1980-luvun myrskyt kaatoivat alueen siemenpuita, jonka jälkeen osa alueesta jouduttiin uudistamaan istuttamalla.

"Alue viljeltiin ja nyt siellä on 3-4 metrin mittainen hyvä ja elinvoimainen männyn taimikko - eikä suinkaan ole mikään avohakkuualue. Asian voi tarkistaa Karttapaikan ilmakuvasta, josta voi todeta, että taimikkohan siellä kasvaa", Heikkuri huomauttaa.

"Kyseessä oleva paikka on Laanajärven ja Iso Arttajärven välissä oleva alue Lauttaselän alueella. Samasta kuvasta voi nähdä vasemmassa laidassa olevassa metsikössä nykyisten hakkuutapojen mukainen siemenpuualue, joka on viisi-kuusi hehtaaria."

Viimeinen laaja eli 30 hehtaarin avohakkuu tehtiin Ylä-Lapissa 90-luvun alussa. Nyt avohakkuita ei tehdä ollenkaan ja luontaisesti uudistuvien siemenpuuhakkuiden alat vaihtelevat muutamasta hehtaarista kymmeneen hehtaariin.

Ojala pitää yli 35 vuotta vanhojen hakkuiden käyttöä esimerkkinä Suomen metsien hoidosta rahankeruussa epärehellisenä.

"Asiaa tuntemattomia ihmisiä johdetaan tarkoituksellisesti harhaan. Näkyi muutama FB-kaverikin menneen Greenpeacen ansaan heidän kommenteistaan päätellen", Ojala toteaa.

Greenpeace Nordicin maajohtaja Sini Harkki kertoo, että tukijaviesteissä on julkaistu kymmenittäin kuvia ja videoita Suomen metsien hakkuista.

"Kuva on otettu 2006 ja näyttää missä kunnossa kuvauspaikan metsä ja maisema tuolloin Inarissa on ollut, kuten on edelleenkin, vaikka alueelle olisikin nyt saatu taimia kasvamaan", Harkki arvioi.

"Emme pidä nykyisiä hakkuita niin merkittävästi erilaisena, etteikö 2006 otettuja kuvia voitaisi pitää edustavana otoksena suomalaisesta metsätaloudesta."

Harkin mukaan avohakkuut ovat Suomessa metsien käytön sosiaalinen ja ekologinen ykkösongelma.

"Sivuiltamme löytyy myös vuoden 2016 avohakkuukuvia, jos ne miellyttävät lukijoita enemmän."

Muokattu otsikkoa 22.12.2016 kello 9:48: Aikaisemmin otsikossa, ingressissä ja tekstin alussa puhutaan avohakkuusta, vaikka kuva on otettu siemenpuuasentoon hakatusta leimikosta.