Hirvessä todettiin harvinaista ja tappavaa näivetystautia Norjassa - tauti on sukua BSE:lle
Kyseessä on toinen hirvieläinten näivetystautitapaus Euroopassa ja se aiheuttaa toimenpiteitä myös Suomessa.Norjan Selbussa hirvellä todettu hirvieläinten näivetystauti, eli CWD on toinen hirvieläimen CWD-tapaus Euroopassa. Tauti todettiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2016 villillä tunturipeuralla Bergenin koillispuolella Länsi-Norjassa.
Nyt nuori tiine hirvinaaras löytyi Etelä-Trøndelagin läänistä Selbusta, joka sijaitsee noin 60 kilometriä Trondheimistä kaakkoon.
"Tapaukset aiheuttavat toimenpiteitä ja seurantaa myös Suomessa. Pohjoismaiden viranomaiset ja Euroopan komissio ovat jo pitäneet kokouksen asian tiimoilta", kertoo Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikön johtaja Antti Oksanen.
Hän sanoo, että taudin esiintymistä on seurattu Suomessa ja näytteitä on otettu vuosien varrella satoja. "Havaintoja toikkaroivista hirvistä on tehty ja näivetystautia on epäilty, mutta näytteet eivät ole koskaan vahvistaneet epäilyksiä tosiksi. Nyt näytteitä otetaan entistä hanakammin ja Evirassa ollaan erityisen valppaina."
Oksanen kehottaa myös metsästäjiä valppauteen. "Näivettyneitä hirvieläimiä ei luonnollisestikaan pidä syödä, mutta niiden päät pitäisi aina saada tutkimuksiin."
Norjan Selbun hirvi oli laihtunut eikä paennut ihmistä. Eläin lopetettiin 12.5. Siitä tutkittiin aivonäyte CWD:n varalta ja näyte oli positiivinen kahdella eri testimenetelmällä. Tyypilliset oireet CWD:hen sairastuneella eläimellä ovat laihtuminen, epätyypillinen käytös ja tasapainohäiriöt.
Pohjois-Amerikassa tuttu tauti
Pohjois-Amerikassa tautia on tavattu 1960-luvun lopulta alkaen muun muassa musta- ja valkohäntäkauriilla sekä hirvillä, mutta ei karibuilla, jotka ovat poron sukuisia, selittää Oksanen.
Tiedetään, että tauti tarttuu eläimestä toiseen, mutta ihmisiin sen ei ole todettu tarttuneen suoraan eläimestä tai elintarvikkeiden välityksellä.…
Hirvieläinten näivetystauti kuuluu samaan aivotautiryhmään kuin hullun lehmän tauti. Näiden tarttuvien sienimäisten aivosairauksien aiheuttajia ovat prionit. Prionit ovat tulehdusta aiheuttavia valkuaisainerakenteita.
Taudin esiintymisalueilla metsästäjiä kehotetaan varomaan hirvieläinten hermokudoksen ja imusolmukkeiden käsittelyä, koska näissä kudoksissa sairaalla eläimellä on tautia aiheuttavaa prionia.……
Juttua muokattu 7.45.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat

