Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Ilmastonmuutoksen iskiessä metsätuhot lisääntyvät eniten pohjoisissa havumetsiköissä

Metsä 09.06.2017

Kun lämpö, kuivuus ja tuulet lisääntyvät, myös myrskyt ja tuholaiset pääsevät helpommin iskemään metsiin.


Kimmo Haimi
Metsäpalot ovat yksi merkittävimmistä tuhonaiheuttajista ympäri maailmaa.

Luonnonvarakeskus Luken mukaan metsien kuivuustuhot, metsäpalot, myrskyt, hyönteiset ja sienitaudit yleistyvät ja voimistuvat tulevaisuudessa.

Muuttuva ilmasto uhkaa erityisesti pohjoisen havupuumetsiä, joissa metsätuhot näkyvät globaalisti muita alueita selvemmin, Luken erikoistutkija Mikko Peltoniemi kertoo.

Ilmasto laukaisee usein metsätuhojen käynnistymisen ja useat tuhohyönteiset sekä -sienet hyötyvät lämpimämmistä olosuhteista.

Monet eri tuhonaiheuttajat kulkevat käsi kädessä. Kun lämpö, kuivuus ja tuulet lisääntyvät, myös myrskyt ja tuholaiset pääsevät helpommin iskemään metsiin.

Viime vuosien laajat metsäpalot Venäjällä ja Kanadassa ovat Peltoniemen mukaan esimerkkejä siitä, mitä riskejä ilmastonmuutos voisi tuoda tullessaan, mikäli kuivia jakso esiintyy entistä useammin.

"Metsäpalot ovat tällä hetkellä merkittävin tuhonaiheuttaja monissa metsissä ympäri maapallon ja niiden merkitys tulee lisääntymään merkittävästi", Peltoniemi sanoo.

Pohjois- ja Keski-Eurooppaa ovat leimanneet myrskytuhot sekä niitä seuranneet laajat hyönteistuhot. Tästä esimerkkinä on Ruotsin Gudrun-myrsky vuonna 2005, sekä sitä seuranneet massiiviset kirjanpainajatuhot.

"Vastaavien tuhojen odotetaan lisääntyvän lämpiävässä ilmastossa. Tutkimuksen mukaan ainoastaan lumi- ja jäätuhot voivat ennustetussa ilmastossa vähentyä", Peltoniemi jatkaa.

Tuulituhoille alttiita kohteita olivat erityisesti juurikäävän vaivaamat metsiköt.

"Juurikäävän, tuulen ja kirjanpainajien väliset yhdysvaikutukset ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka eri tuhonaiheuttajat vaikuttavat toisiinsa. Juurikääpä lisää tuulituhoriskiä ja tuulituhot taas kirjanpainajatuhoriskiä", Luken tutkija Juha Honkaniemi kertoo.

Metsät joutuvatkin tottumaan uuteen ilmastoon ja yleistyviin ääri-ilmiöhin nopeasti.

Vaikka häiriöt ovat osa metsien luonnollista dynamiikkaa, tuhojen nopea lisääntyminen ei ole. Kasvillisuus tulee Peltoniemen mukaan joka tapauksessa muuttumaan.

"Metsien rakenteen muuttuminen ja monipuolistuminen ilmaston ja myös tuhojen seurauksena tarkoittaa myös, että tulevaisuuden metsät voivat kestää tuhoja paremmin", Peltoniemi sanoo.

Luken tutkimus havaitsikin, että metsien sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon saattaa jopa vaimentaa tuhojen yleistymistä, mutta sopeutuminen saattaa olla hyvin hidasta.

"Metsänhoitoon on kehitettävä viisaita keinoja varautua tulevaisuuteen", Honkaniemi ja Peltoniemi uskovat.

Vaikka metsien kasvu lisääntyy ilmaston lämmetessä ja positiiviset vaikutukset näkyvät metsäpalstoilla, metsänomistajia tutkijat kehottavat varautumaan riskeihin.

"Puulajivalintaan kannattaa panostaa ja hoitaa metsiä siten, että ne ovat resistenttejä muutoksille", Peltoniemi muistuttaa.

Luken tutkijat tekivät osana kansainvälistä tutkimusryhmää ensimmäistä kertaa laajan selvityksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsätuhoriskeihin, tuhonaiheuttajiin ja niiden välisiin yhteyksiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 600 tutkimusartikkelia yli 30 vuoden ajalta.

"Ilmastonmuutokseen liittyvä tutkimusta on aiemmin tehty paikallisella tai alueellisella tasolla ja usein keskittyen yksittäisiin tuhonaiheuttajiin. Nyt kävimme läpi kaikkialla maailmassa julkaistuja tutkimuksia", Peltoniemi kertoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit