Metsä

Kaidilta odotetaan ratkaisua Kemiin rakennettavasta biojalostamosta – puusähkön tuotanto jäissä

Metsä 09.03.2017

Energiapuun käyttö Suomessa on lisääntymässä miljoonia kuutioita lähivuosina sähkö- ja lämpölaitoksissa sekä bio­jalostamoissa.


Pasi Leino
Turun seudulle rakennetaan yhdistettyä sähkö-lämpövoimala, mutta sellaisesta on luovuttu ainakin toistaiseksi Lahdessa, Helsingissä ja Rovaniemellä. Oulussa asiaa pohditaan.

Energiapuun käyttö Suomessa on lisääntymässä miljoonia kuutioita lähivuosina sähkö- ja lämpölaitoksissa sekä bio­jalostamoissa.

Mielenkiinto biojalostamoihin on kasvanut Suomessa liikennepolttoaineille tulossa oleva 40 prosentin sekoite­velvollisuuden sekä puun saatavuuden vuoksi.

Laitoksista selvästi suurin on Kemiin suunnitteilla oleva kiinalaisen Kaidin biojalostamo, jonka 900 miljoonan euron investointipäätöstä odotetaan tämän vuoden aikana.

Energiapuuta Kaidin laitos käyttää enimmillään 2,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja biopolttonestettä se tuottaa 225 000 tonnia vuodessa.

Kaidi Finlandin toimitusjohtajan Carl Haglundin mukaan kiinalaisten osuus rahoituksesta on jo varmistunut. Neuvottelut teollisten yhteistyökumppaneiden ja sijoittajien kanssa ovat kuitenkin yhä kesken.

Kaidi aikoo rakentaa Kemin seudulle energiapuun koe­alueen, jonka avulla energiapuun tuotantoa pystyttäisiin tehostamaan nykyisestä. Laskelmien mukaan energiapuuta toiminta-alueella Suomessa ja Ruotsissa on riittävästi.

Käytännössä laitos kilpailisi pieniläpimittaisesta ensiharvennuspuusta ainakin Kemijärvelle suunnitellun Boreal Biorefin biotuotelaitoksen kanssa ja joutuisi turvautumaan myös tuontiin.

Kiinalaisrahoitteisia biojalostamoja on suunnitteilla maahan muitakin.

Itä-Suomeen kaavaillaan kolmea biopolttoainetehdasta, joiden rahoitus tulisi pääasiassa kiinalaiselta Shenzhen-­vetoiselta sijoittaja­ryhmältä.

Puuta käyttävät biodieseltehtaat sijoittuvat Savonlinnan Punkaharjulle ja Nurmekseen. Kouvolassa tuotetaan etanolia oljesta.

Tehtaiden kiinalaisrahoitus on jo Nurmeksen kaupungin mukaan varmistunut.

Punkaharjun tehdas olisi samanlainen puun kaasutukseen perustuva tehdas kuin Nurmeksen. Sopimusta tehtaista odotetaan maalis­kuussa.

Nurmekseen on suunnitteilla myös kaksi muuta biojalostuslaitosta, joista Optimum Feedstockin hitaaseen puun pyrolyysiin perustuva menetelmä on toinen.

S-ryhmän ja St1:n yhteisyritys NEB suunnittelee sekä Kajaaniin että Pietarsaareen 50 miljoonan litraa tuottavaa bioetanolilaitosta, jotka käyttävät sahanpurua.

Kajaanissa on jo 10 miljoonan litran vastaava tuotantolaitos toiminnassa. Sahan­purua kuluu vuosittain 450 000–500 000 kuutiometriä, joka saataisiin 6–7 keskisuurelta sahalta.

Eniten liikenteen biopolttoaineita tuottaa suomalaisyrityksistä Neste. Se valmistaa uusiutuvaa dieseliä eläin­peräisistä jätteistä ja palmuöljystä Porvoossa,­ Hollannissa ja Singaporessa 2 600 miljoonaa litraa, josta Porvoon osuus on 400 miljoonaa litraa.

UPM tekee mäntyöljystä uusiutuvaa dieseliä Lappeenrannassa 100 miljoonaa litraa vuodessa. UPM tarvitsee mänty­öljyä viiden sellutehtaan tuotannon verran. Kaidin Ilmoittama tarve olisi parin tehtaan tuotanto.

Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella valmistaa mäntyöljyä noin 45 000 tonnia vuodessa.

Mäntyöljyjalosteita tuottavat Arizona Chemical Oulussa ja Forchem Raumalla. Molemmat käyttävät mäntyöljyä vuosittain 150 000 tonnia.

Arizona Chemical ja Forchem ovat arvostelleet EU:n tukijärjestelmää, jossa mäntyöljy luetaan tähteeksi ja sijoitetaan biopolttoaineen raaka-aineena niin sanotun kaksoislaskennan piiriin. Yhtiöiden mielestä arvokasta raaka-ainetta ohjataan huonoihin kohteisiin.

Halpa sähkö on vaikuttanut useiden kaupunkien energiaratkaisuihin siten, että niihin rakennetaan vain pelkkää lämpöä tuottavia lämpölaitoksia eikä enää sähköä ja lämpöä tuottavia voimaloita, vaikka ne ovat hyötysuhteeltaan erinomaisia.

Helsinkiin suunniteltu suuri lämpövoimala pantiin jäihin, samoin tehtiin Rovaniemellä. Lahteen on tulossa aluksi pelkkä lämpölaitos, mutta Lahti säilyttää mahdollisuuden sähköntuotantoon tulevaisuudessa, kun kaupunkiin rakennetaan tavallista lämpökattilaa kalliimpi höyrypainekattila. Oulussa harkitaan samaa vaihtoehtoa.

Lahden laitos kuluttaa yli 300 000 kuutiometriä puuta vuodessa.

Ouluun voidaan rakentaa Lahden tapaan laitos, joka mahdollistaa myöhemmin sähkön tuottamisen. Pääpolttoaineinaan laitos käyttäisi puuta ja turvetta, puun osuus on kaksi kolmannesta.

Rovaniemen Energia suunnitteli vuonna 2011 Mustikkamaalle voimalaitosta, mutta hanketta ei toteuteta sähkön halpuuden vuoksi.

Rovaniemellä olisi käytetty puuta 600 000 kuutiota vuodessa.

Helen Oy rakentaa Helsinkiin ensi vuonna valmistuvaa sadan megawatin lämpökattilaa, jossa käytetään 40 000 tonnia puupellettiä korvaamaan öljyä.

Tavoitteena on, että pelletin käyttö nousee viime vuoden 36 000 tonnista 100 000 tonniin lähivuosina, ympäristöpäällikkö Maiju Westergren kertoo. Puun osuus Helsingin energiasta jää pariin prosenttiin.

Helsingissä kaavailtiin aiemmin kivihiilen ja kaasun korvaamista Vuosaaren monipolttoainevoimalalla, mutta sähkön hinnan putoaminen pani suunnitelman jäihin.

Nyt Vuosaareen on tulossa selvästi pienempi lämpölaitos ilman sähköntuotantoa.

Lue myös:

Puusta viritellään yli kuuden miljardin euron investointeja

Puuta käyttävät miljardien suunnitelmat painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen – katso kartasta, minne tehtaat nousisivat

Naantalin lämpövoimala aloittaa puun polton syksyllä

Sellutehdashankkeista Kemijärvi etenee kärjessä – tavoitteena päätös 2017

Aiheeseen liittyvät artikkelit