Metsä

Kasvavat puru- ja kuorikasat rassaavat yhä useampaa sahaa – "Paikallisen sahateollisuuden tilanne ei näytä kiinnostavan ketään"

Metsä 18.05.2017

Sahauksessa syntyvät puru ja kuori eivät tahdo mennä kaupaksi. Muutoksia tukipolitiikkaan ei ole näköpiirissä.


Sanne Katainen
Kuormaaja siirtää purua Pölkky Oy:n sahalla Kuusamossa. Purun ja kuoren arvo putoaa pitkän varastoinnin aikana. Ne voivat olla myös paloturvallisuusriski.

Kuusamolaisen sahayhtiön Pölkyn metsäpäällikkö Hannu Virranniemi on huolissaan sahoille kertyneistä kuori- ja puru­kasoista. Ne ovat nyt Kuusamon sahalla historiallisen suuret.

Syynä kasojen mittavaan kokoon erityisesti pohjoisessa Suomessa on sivutuotteiden huono markkinatilanne.

Virranniemen mukaan metsähakkeen sähköntuotantotuki on sahoille vitsaus.

Kun metsä­haketta tuetaan, lämpölaitoksille on edullisempaa ostaa sitä muiden sivutuotteiden sijaan.

”Sahahake puolestaan saadaan kyllä myytyä sellu- ja paperitehtaille, siinä ei ole ongelmaa”, Virranniemi kertoo.

Muuttoliike pohjoisesta etelään on autioittanut asuinrakennuksia ja vähentänyt lämmitystarvetta.

Myös kivihiilen ja öljyn käyttö puupohjaisten polttoaineiden sijaan on johtanut sahat miettimään sahausmääriään.

”Tätä menoa voidaan joutua jopa vähentämään tuotantoa. Purua ja kuorta ei voida viedä kaatopaikallekaan vaan ne jatkavat kasaantumista.”

Tilanne uhkaa heikentyä kesää kohden, jolloin lämmityksen tarve vähenee.

Vielä sahausta ei kuitenkaan ole vähennetty Kuusamossa. Tilan­puute kentillä alkaa kuitenkin jo näkyä.

”Sahurit sahaavat kyllä niin kauan kuin pystyvät.”

Yksi ratkaisu Virranniemen mukaan olisi rakentaa sähköntuotantoa esimerkiksi Taivalkoskella ja käyttää sivutuotteita siellä.

Ongelmana on syöttötariffi, joka on yhdistetylle lämmön ja sähköntuotantolaitokselle matala.

Myös metsähakkeen sähköntuotantotuesta tulisi Virranniemen mielestä luopua välittömästä. Jos tämä onnistuisi, lämpöyhtiöt näkisivät myös purun ja kuoren kilpailukykyisinä vaihtoehtoina energian- ja lämmöntuotannossa.

”Tuulivoimaan riittää rahaa, mutta paikallisen sahateollisuuden tilanne ei näytä kiinnostavan ketään.”

Itsenäisen sahateollisuuden etujärjestö Sahateollisuus ry on kantanut huolta sahojen kustannusten kasvusta.

Järjestön mukaan sahateollisuuden kannattavuus on alkuvuonna heikentynyt. Etenkin mäntysahoilla tilanne on vaikea.

Sahateollisuus ry:n tavoitteena on saada puru ja kuori tasavertaiseksi polttoaineeksi metsähakkeen ja turpeen kanssa. Järjestö on ehdottanut, että puru ja kuori otettaisiin mukaan metsähakkeen tuen piiriin, mikä ei kuitenkaan toteutunut hallituksen puoliväliriihessä.

Sahateollisuuden mukaan nykyinen tukijärjestelmä rikkoo kilpailuneutraliteettia ja heikentää vientiteollisuuden kilpailukykyä.

”Koska puru- ja kuoriongelmaan ei ole näkyvissä Suomessa poliittista ratkaisua, selvittää Sahateollisuus ry metsähakkeelle maksettavan sähköntuotantotuen laillisuuden”, järjestö kertoo jatkosuunnitelmistaan.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan nykyistä, EU:ssa hyväksyttyä tukijärjestelemää ei lähdetä muuttamaan helposti.

”Joillakin sahoilla on huoli sivuvirroista. Ennen kuin tukijärjestelmää muutetaan, asia on tutkittava huolella”, ministeri toteaa.

MTK:n metsäjohtajan Juha Hakkaraisen mielestä sahureiden puru- ja kuoriongelmat johtuvat muuttuneista energiamarkkinoista, eikä nykyisestä tukipolitiikasta.

”Metsäenergian käyttö on laskenut kokonaisuudessaan, myös hakkeen osalta”, hän sanoo.

Sähköntuotantotuen poistamisella ei Hakkaraisen mukaan saataisi toivottuja tuloksia.

”Meillä on käytössämme Euroopan tehokkain tukimuoto. Sen poistaminen vähentäisi uusiutuvan energian käyttöä entisestään.”

Tappiollisten sivuvirtakauppojen lisäksi sahojen kustannuksia ovat nostaneet kasvaneet vientikustannukset.

Konttivarustamot ilmoittivat maaliskuussa yli kaksinkertaistavansa Aasian ja Kiinan rahtihinnat.

Sahateollisuus ry:n laskelmien mukaan sahatavaraan saadut hinnankorotukset eivät kata rahtien nousua.

Aiheeseen liittyvät artikkelit