“Kulotus suojaa uhanalaisia lajeja”, muistuttaa MTK:n Tiirola
Useat kasvi- ja eläinlajit viihtyvät vain palaneissa metsissä.
Ismo Permikangas sytytti kuloa Petäjäveden Kuivasmäellä perjantaina. Kuva: Petteri KivimäkiMetsäpohjan kuntoa ja sitä kautta luonnon monimuotoisuutta voidaan kohentaa kulottamalla.
"Meillä on paljon metsäpaloista riippuvaisia eliölajeja. Eniten kulotuksesta hyötyvät ne lajit, jotka tarvitsevat hiiltynyttä puuta tai hetkellistä kuumuutta. Noin 30 hyönteislajia, joista suuri osa on kovakuoriaisia, esiintyvät vain palaneissa metsissä", MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoo.
Joidenkin kasvilajien siemenet itävät vasta, kun ne saavuttavat hetkellisesti korkean lämpötilan.
"Viimeisimmän uhanalaisluokituksen mukaan metsäpaloalueita elinympäristönään käyttäviä uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja on yli 120. Jos ei kuloteta, useat lajit käyvät suorastaan uhanalaisiksi", Tiirola korostaa.
Viime perjantaina Tiirolan mailla Petäjäveden Kuivasmäellä kulotettiin 4,5 hehtaarin laajuinen metsäalue.
Kohteena oli viime kesäkuussa avohakattu tuoreen kankaan 80-vuotias kuusikko.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
