Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Kuusamo odottaa päätöksiä Kemijärven biojalostamosta

Metsä 03.05.2017

Kuusamon yhteismetsän väki on huolissaan kuitupuun menekistä Pohjois-Suomessa. Kemijärven bio­jalostamo lisäisi sen kysyntää.


Sanne Katainen
Kuusamon yhteismetsässä on ollut hyvä korjuutalvi. Tämän vuoden hakkuusuunnite on 175 000 kuutiometriä.

Kuusamon yhteismetsän puukuljetukset ovat kovassa vauhdissa. Toistaiseksi yöpakkaset ovat olleet otollisia, eikä keli­rikko ole vielä alkanut.

Hakkuissa on kuitenkin seisokki. Ne jatkuvat taas toukokuun puolivälissä.

Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen kertoo, ettei mene enää kauan, kun tiet ovat pehmeitä.

Tavanomaista pitemmän seisokin syynä ovat kelirikon lisäksi varastot. ”Kuituvarastot ovat runsaat”, Korhonen kertoo.

Kuusamon yhteismetsä on lähdössä rahoittamaan Kemijärven Boreal Biorefin biojalostamoa 100 000 eurolla.

Lopullinen päätös rahoituksesta tehdään osakaskokouksessa 19. toukokuuta. Tehdas tuottaisi havu- ja liukosellua sekä muita biotuotteita ja käyttäisi 2,3 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa.

Yhteismetsien rahoitusta käytettäisiin muun muassa tehtaan yva-valmisteluihin, henkilöstön palkkaukseen ja luvitukseen.

Lainan taustalla piilee toivo paremmasta kuitupuun kysynnästä pohjoisessa Suomessa. Kuusamossa jalostamoa odotetaan toiveikkaana.

”Biojalostamo toisi varmasti lisää kysyntää kuidulle”, Korhonen sanoo. Kemijärven tehtaan raaka-aine olisi kuitu­puu.

Korhonen valittaa, että jos tilanne ei muutu, hoitorästit kasvavat Pohjois-Suomen metsi­köissä.

”Kuidun hinta on ollut laskussa, mikä ei kannusta tekemään ensiharvennushakkuita. Jos rästejä ei hoideta, tulee merkittäviä kasvutappioita myös euroissa metsänomistajille.”

Korhonen on huolissaan sahoista, joihin hakkuurästit vaikuttavat.

”Jos nuoret kasvatusmetsät eivät järeydy tukkipuuksi, sahoilta puuttuu tulevaisuudessa raaka-aine.”

Erityisesti itäisessä Lapissa ja Koillismaan itäosissa ensiharvennusleimikoiden pysty­kaupat ovat menneet viime vuosina huonosti kaupaksi. Yksi­tyinen metsänomistaja, joka myy pienempiä eriä kuitupuuta pystykaupalla, ei Korhosen mukaan kiinnosta yrityksiä.

Kuusamon yhteismetsässä tilanne ei ole ollut yhtä lohduton. Kuitupuuta on toimituskauppojen takia saatu menemään kohtalaisesti.

”Vaikka meillä on runko­sopimukset ostajien kanssa, toimitus on ajoittain nihkeää.”

Myös Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas vaikuttaa Korhosen mukaan yhteismetsien toimituksiin.

Korhonen ei ota kantaa siihen, mihin suurin osa puusta investointien myötä ohjautuu.

”Koko Suomen puunkuljetukset tulevat muuttumaan.”

Kuusamon yhteismetsän puiden junakuljetukset pois Kemijärveltä Kemin suuntaan vähenevät tai loppuvat Korhosen mukaan, jos Kemijärven biojalostamoinvestointi toteutuu.

Korhonen toivoo, että Kemijärven tehtaalla on kykyä maksaa puusta hyvää hintaa.

”Sen näkee, mikä on hinta Kemissä, Kemijärvellä ja Oulussa. Yhteyksien puolesta myös Kemijärvi olisi hyvä vaihto­ehto yhteismetsien puulle.”

Jos tehdas tulisi, kaikki puut eivät kuitenkaan sinne menisi.

”Sitä riittää myös Metsä­liitolle ja Stora Ensolle.”

Kuitupuun hintaharppauksesta on Korhosen mukaan turha unelmoida, vaikka jalostamo aloittaisi toimintansa.

”Markkinat hoitaa hinnoittelun, mutta kyllä kuitupuun hinta toivottavasti jonkin verran nousee.”

Tukkipuut lisääntyvistä hakkuista ohjautuisivat todennäköisesti Kuhmon, Pölkyn ja Stora Enson Veitsiluodon sahoille. Myös Keitele Groupin lisääntyneet sahausmäärät syövät merkittävästi tukkia.

Kuusamon yhteismetsän nykyiset suurimmat yhteistyökumppanit ovat Pölkyn lisäksi Kuhmo, Stora Enso ja Metsäliitto.

Vaikka osa yhteismetsistä on lähtenyt mukaan FSC-sertifiointiin, Korhonen ei ole vielä havainnut sen tuovan Kuusamon yhteismetsälle vastaavaa hyötyä.

”Meillä on tehty selvityksiä ja kriteereihin on perehdytty, mutta myyntimääriimme mahdollisella FSC:llä ei näyttäisi juurikaan olevan vaikutuksia.”

Epäilyt siitä, toteutuuko Kemi­järven biojalostamo, ei Korhosta huolestuta.

”Kaikissa hankkeissa on riskejä, ei niitä kannata sen enempää alkaa spekuloida. Ei millään muulla tavalla tilanne korjaannu kuin uusien investointien myötä.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit