Metsä

Lahopuiden lisäys, Metso-rahasto, jatkuva kasvatus – Ammattilaiset hakivat ratkaisuja metsien monimuotoisuuteen

Metsä 02.06.2017

Luonnon- ja riistanhoitosäätiön kevätpaneelissa keskusteltiin siitä, kuinka ilmasto- ja monimuotoisuuskysymykset otetaan huomioon kasvavien hakkuiden myötä.


Kari Salonen
"Avohakkuu hävittää maaperän hiiltä jatkuvaa kasvatusta enemmän", Ilkka Herlin sanoi.

Professori Janne Kotiahon mukaan metsälajien kertaalleen pysähtynyt uhanalaistuminen jatkuu, jos hakkuita lisätään.

Kotiahon mukaan metsätalouden toimenpiteet vaikuttavat suoraan 600 metsälajiin.

”Jos muutoksia ei tehdä, 200 lajia kuolee sukupuuttoon 50 vuoden aikana”, hän sanoi keskiviikkona paneelissa.

Hänen mielestään metsäala tekee tyhjiä lupauksia lahopuiden lisäämiseksi.

”Milloin saisimme edes 10 kuutiometriä lahopuuta hehtaarille?”, Kotiaho kysyi.

Baltic Sea Action Groupin perustajajäsenen Ilkka Herlinin mielestä metsien monimuotoisuutta pitäisi turvata kasvattamalla maaperän hiilensidontaa.

”Kaksi kolmasosaa hiilestä metsässä on maassa eikä puissa”, hän sanoi.

Herlin uskoo, että jatkuvapeitteinen metsätalous, jossa maaperää ei muokata tasaikäisrakenteisen metsätalouden tapaan, turvaisi ympäristöä.

”Näin hiili pysyisi maaperässä eikä päästöjä syntyisi”, hän sanoi.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Tomi Salon mukaan pelkkä jatkuva kasvatus ei kuitenkaan riitä. Myös eri-ikäisrakenteisessa metsässä tarvitaan toimia monimuotoisuuden lisäämiseksi.

”Jäsenyritykset ovat laittaneet itsensä likoon ja tuotamme aktiivisesti lisää lahopuuta. Ei riitä, että pelkkä teollisuus, vaan myös metsänomistajien pitää haluta lisää kuollutta puuta metsiin.”

Salon mukaan suomalaisen metsätalouden nykyinen lähtötaso on jo nyt hyvä niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin ekologisestakin näkökulmasta.

Kotiahon mukaan metsätalouden taloudellinen kestävyys voisi joustaa, koska ”ekologinen kestävyys on aina joustanut”.

Salon mukaan taloudesta ei ole varaa tinkiä. Tinkiminen näkyy Salon mukaan jo suljetuissa paperikoneissa.

”Jos toiminta siirtyy Suomesta jonnekin muualle, ei ilmasto eikä monimuotoisuus voita.”

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola haki ratkaisuja itsenäisestä rahastosta, jolla voitaisiin lisätä yksityismetsien vapaaehtoista suojelua.

”Pitääkö suojelun tapahtua aina valtion rahoilla”, Tiirola kysyi.

Tiirola nimesi kansalaisjärjestöt ja metsäteollisuuden hyviksi lahjoittajiksi metsien suojeluun.

”Näin meillä olisi enemmän rahaa ostaa arvokkaampia suojelukohteita”, Tiirola sanoi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit