Maanomistajat pettyivät metsästäjien saamattomuuteen — uhkaavat viedä villisian metsästysoikeudet seuroilta

Imatralaiset Antti Paavola (vas.) ja Seppo Näveri tuskailevat villisikojen aiheuttamia maatalousvahinkoja. Kuva: Lari Lievonen

Suomen villisikakanta kasvaa räjähdysmäisesti. Kuluvan metsästysvuoden aikana Kaakkois-Suomesta on kirjattu saalisseurantaan yli 210 villisian kaatoa.

"Saalis on ennätyssuuri. Toisaalta myös sikalaumat ovat kasvaneet", sanoo Suomen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen alueen riistapäällikkö Erkki Kiukas. Kaakon villisikakanta saa täydennystä Venäjältä.

"Meillä on kiire saada villisikakanta kuriin. Kannan kasvu ilman afrikkalaisen sikaruton uhkaakin olisi iso haaste, ASF tekee siitä vielä isomman", kommentoi Eläinten Terveys ry:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi.

Venäjän ASF-tilanteesta tiedetään vain, että tauti jyllää Arkangelissa.

Kannan kasvua aitiopaikalta Imatralla seuraavilla Antti Paavolalla ja Seppo Näverillä alkaa olla mitta täynnä villisikoja ja niiden aiheuttamia satovahinkoja. Villisiat tallovat viljat lakoon, syövät satoa, sotkevat peltoja ulosteillaan ja tonkivat jopa heinäpellot.

”Olemme vuokranneet pellot ja metsämaat vastikkeetta paikalliselle metsästysseuralle. Metsästäjillä vain ei tunnu olevan intoa villisikajahtiin”, Paavola sanoo.

Miehet harmittelevat, etteivät villisikojen maataloudelle aiheuttamat ongelmat tunnu enempää kiinnostavan metsästäjiä.

”Mielessä on ollut, että pidätämme villisikojen metsästysoikeuden itsellemme ja ryhdymme tarjoamaan jahtimahdollisuutta niille, joita se kiinnostaa. Edellytykset kaupalliselle jahdille ovat olemassa”, miehet kertovat ajatuksistaan.

"Sikoja pitäisi ampua ehdottomasti enemmän."