Metsä

Metsäkanalintujen saalismäärä putosi rajusti

Metsä 05.07.2017

Metsäkanalintuja saatiin viime vuonna saaliiksi lähes 40 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.


Lari Lievonen
Useat metsästäjät ovat riistanhoidollisista syistä jättäneet tahallaan verottamatta metsäkanalintukantaa.

Sekä vesilintuja että metsäkanalintuja pyydettiin viime vuonna vähiten 20 vuoteen. Muutos on suhteellisesti pienempi vesilinnuilla kuin metsäkanalinnuilla, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimmasta julkistuksesta.

Metsäkanalintukannat ovat usean vuoden ajan olleet pitkäaikaiskeskiarvoja pienemmät, minkä vuoksi niiden metsästystä on rajoitettu. Useat metsästäjät ovat riistanhoidollisista syistä jättäneet tahallaan verottamatta metsäkanalintukantaa.

Teerisaaliin määrä putosi lähes puoleen, ja metsosaalis jäi kolmannekseen edellisvuoden määrästä. Riekkosaalis pysytteli edellisvuoden tasolla. Vesilintusaalis pieneni 10 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna.

Pienpetojen saalismäärä oli parempi kuin edellisinä vuosina. EU:n torjuttavaksi listaamaa vieraslajia supikoiraa saalistettiin viime vuonna ennätysmäärä, yli 210 000 yksilöä. Minkkejä ja kettuja pyydystettiin molempia 50 000 yksilöä.

Metsäjänis oli vielä 1990-luvulla Suomen yleisin saaliseläin. Sen kanta pieneni nopeasti vuosituhannen vaihteeseen mennessä ja saalismäärät vähenivät. Viime vuonna metsäjäniksen saalismäärä oli enää neljännes 90-luvun huippulukemista, noin 118 000 yksilöä.

Yhä harvempi metsästyskortin haltija metsästää. Riistanhoitomaksun maksaneista vain kaksi kolmasosaa kävi metsällä viime vuonna. Metsällä käyneiden määrä on vähentynyt vuosittain viimeisen viiden vuoden aikana.

Metsästyspäiviä kertyi vuonna 2016 lähes kolme ja puoli miljoonaa. Aseella metsästäminen väheni, mutta passiivisia pyydyksiä käytettiin enemmän, mikä selittyy muun muassa supikoiran pyytämisellä loukulla.

Lue myös:

Metsästyslain mietintö valmistui – Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää naakasta metsästettävää lajia

Aiheeseen liittyvät artikkelit