Metsä

Metsäkeskuksen johtaja haluaa kannustaa, ei pakottaa: "Metsänomistajalla on oikeus olla hoitamatta omaisuuttaan"

Metsä 28.08.2017 Tampere

Ari Einin mielestä metsien hoitamattomuus on ennen kaikkea Suomen kansantalouden päänsärky.


Rami Marjamäki
Ari Eini viihtyy erinomaisesti metsässä, mutta omaa metsää hänellä ei ainakaan vielä ole. "Myytäviä tiloja tulee kyllä katseltua", hän kertoo.

Jos metsät jäävät omistajiltaan hoitamatta, ilmiö on ennen kaikkea Suomen kansantalouden päänsärky, sanoo Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini.

"En syyttäisi yksittäistä metsänomistajaa. Hänellä on oikeus olla hoitamatta omaisuuttaan."

Eini toivoo, että kaikki metsänomistajat kuitenkin sisäistäisivät metsän ja sen hoidon mahdollistamat hyödyt.

"Kuluttajille markkinoidaan vaikkapa sähkösopimuksia, joissa säästömahdollisuus on joitakin kymppejä vuodessa. Etelä- ja Keski-Suomessa 25 hehtaarin tilan puusto voi kasvaa 150 kuutiota vuodessa, mikä tekee noin 4 500 euron arvonlisäyksen vuodessa. Pienelläkin tilalla on taloudellista arvoa."

Ennen vanhaan metsäkeskus miellettiin lainvalvojaksi, joka piti huolen siitä, että metsälakia noudatettiin. Nykyään sen toimenkuvaan kuuluu isona osana metsäelinkeinon edistäminen. Tätä metsäkeskus tekee muun muassa tarjoamalla metsävaratietoja Metsään.fi-palvelussa ja neuvonnalla.

Valvonta kuuluu metsäviranomaisten tehtäviin edelleen, mutta väljentyneen metsälain myötä valvottavaa on aiempaa vähemmän.

"Valvonta on keskittynyt metsälain kymppipykälän (rauhoitetut erityisen arvokkaat elinympäristöt) kohteisiin", Eini sanoo.

Kun päätehakkuun jälkeistä uudistamisvelvollisuutta lievennettiin metsälaissa, on huoleksi noussut, viljelevätkö kaikki metsänomistajat enää uutta metsää kaadetun tilalle.

Eini tarjoilee tässä asiassa palloa metsäalan ammattilaisille.

"Kun uudistamisrästeistä puhutaan, me emme haikaile raastupaan. Katsoisin metsäalan ammattilaisten suuntaan: ei puukauppaa ilman että sovitaan myös metsän uudistamisesta."

Neuvontahaaviinsa metsäkeskus koettaa valikoida sellaisia metsäomistajia, joiden metsien hoito vaikuttaa hiipuneen. Jos metsänkäyttöilmoitusta tai kemerahakemusta ei ole tullut tehtyä yli kymmeneen vuoteen, voi olla, että metsäkeskuksen neuvoja pirauttaa ja kysyy, tarvittaisiinko apua.

"Metsänhoitoyhdistysten ja yritysten asiakkaiden asiat varmasti tulevat hoidettua muutenkin. Olemme tehneet seurantaa niistä hiljaisista metsänomistajista, joihin olemme olleet yhteydessä. Kolmannes heistä on vuoden sisällä tehnyt metsänkäyttöilmoituksen tai kemerahakemuksen. Vielä useampi heistä on ottanut Metsään.fi:n käyttöön."

Metsäkeskus on Einin johdolla joutunut käymään läpi melkoisen mankelin, kun valtio on vähentänyt rahoitusta. Ensi vuodellekin metsäkeskukselle on esitetty kahden miljoonan euron valtionavun supistusta.

Vuonna 2012 metsäkeskuksen toimipaikkoja oli 130. Viime vuoden lopussa määrä oli 90. Tavoitteena on päästä 60 toimipaikkaan ja isompiin kuin 1–2 henkilön toimistoihin.

Metsäalan hyvät uutiset, muun muassa Äänekosken käynnistyminen ja metsäviennin hyvä vire, antavat kuitenkin metsäkeskuksessakin aihetta tyytyväisyyteen.

"Kun Suomen talouden lama on taitettu jälleen metsän kautta, tuntuu etuoikeudelta tehdä töitä tällaisella alalla", Eini kehuu.

Aiheeseen liittyvät artikkelit