Metsäliiton Asunta arvostelee UPM:n saamaa biodieseltukea

Mäntyöljy on arvokasta korkealuokkaista raaka-ainetta, jota voidaan käyttää kemianteollisuudessa, Metsä Groupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta korostaa. Kuva: Pentti Vänskä

UPM valmistaa Lappeen­rannassa mäntyöljystä bio­dieseliä 100 000 tonnia, mihin tarvitaan mäntyöljyä yli 100 000 tonnia vuodessa. Metsä Groupin Äänekosken uusi biotuotetehdas tuottaa sellunkeiton yhteydessä mäntyöljyä noin 45 000 tonnia vuodessa. Kuva on UPM:n Lappeenrannan biojalostamolta. Kuva: Kari Salonen

Metsä Groupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan Martti Asunnan mielestä tuotantotukien hakeminen metsäteollisuuteen ja sitä kautta puukauppaan on lyhytnäköistä.

”Mitä enemmän niitä haetaan, sitä enemmän tulemme riippuvaisiksi EU:n päätöksenteosta. En usko metsänomistajien tätä haluavan”, hän perustelee.

Maaseudun Tulevaisuus kertoi viime viikolla (22.9.), että Metsä Group ja UPM ovat ajautuneet kiistaan siitä, kuinka mäntyöljyä pitäisi kohdella biodieselin raaka-aineena.

UPM valmistaa mäntyöljystä biodieseliä, eli oman kielenkäyttönsä mukaisesti uusiutuvaa dieseliä, Kaukaan tehtailla Lappeenrannassa.

Toissa vuonna voimaan tulleessa EU:n iluc-direktiivissä mäntyöljy luettiin metsäteollisuuden tähteeksi ja sen perusteella mäntyöljystä valmistettu biopolttoaine voidaan laskea biopolttoainevelvoitteessa kaksinkertaiseksi. Näin se on arvokkaampaa kuin yksinkertaisesti laskettu biokomponentti fossiilisen polttoaineen seassa.

Sekoitevelvoite sinänsä on Asunnan mukaan jo tuotantotukea. ”Mitä muutakaan se on kuin tukea. Sehän nostaa keinotekoisesti kysyntää ja hintaa.”

Metsä Groupin mielestä mäntyöljyä ei voi pitää tähteenä tai jätteenä.

”Missään nimessä se ei ole mitään jätettä. Se on arvokasta korkealuokkaista raaka-ainetta, jota voidaan käyttää kemianteollisuudessa.”

Metsä Group ei ole hänen mukaansa vaatimassa pois jo päätettyjä sekoitevelvoitteita. ”Haluamme vain todeta, että nekin ovat luonteeltaan tukia.”

Mäntyöljyn kohtalo on jälleen esillä nyt, kun EU:ssa valmistellaan uusiutuvan energian red II -direktiiviä.

Direktiiviä EU:n parlamentissa valmisteleva europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.) on todennut, että suomalaisilla firmoilla vallitsee red II:sta niin suuri eripura, ettei yrityksiä saada saman pöydän ääreen.

Parlamentissa puun kestävyydestä vastaavan valiokunnan jäsen Bas Eickhout (vihr.) valmisteli kesäkuussa pohjapaperin, jossa oli suomalaisen metsätalouden kannalta useita kriittisiä kohtia.

Eickhoutin paperin mukaan puuta ei saisi korjata turvemailta, eikä harvennuspuuta, mäntyöljyä, sahanpurua, höylälastuja olisi mahdollista käyttää liikenteen polttoaineena.

Asunnan mukaan suomalaiset metsäyhtiöt ovat red II -linjauksissa keskenään yksimielisiä lähes kaikesta muusta paitsi mäntyöljystä ja ainespuun käytöstä liikenteen polttoaineisiin.

”Metsä Group on ehdottomasti esimerkiksi sen takana, että turvemailta pitää voida korjata puuta.”

Metsä Group suunnitteli yhdessä Vapon kanssa biodieseljalostamoa Kemiin samalle paikalle kuin kiinalainen Kaidi suunnittelee nyt.

”Me irtaannuimme hankkeesta, koska laskimme, että sitä ei saada kannattavaksi ilman tukia. Osuuskunnan hallinnon hyväksymän omistajastrategian mukaan sellaisiin hankkeisiin ei investoida, joiden kannattavuus on riippuvainen tuesta”, Asunta sanoo.

Metsä Group investoi Asunnan mukaan vuosina 2015–2017 lähes kaksi miljardia euroa, josta noin 85 prosenttia Suomeen.

”Nämä kaikki ovat markkinaehtoisia hankkeita, joiden lisäys vuotuiseen puunkäyttöön on yli kuusi miljoonaa kuutiometriä.”

Kaidin suunnittelema biodieseliä ja biobensiiniä valmistava jalostamo käyttäisi yhtiön ympäristölupa-anomuksen mukaan energiapuuta 2,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lisäksi raaka-aineena käytettäisiin mäntyöljyä.

Jos Kaidin investointi toteutuisi ja yhtiö alkaisi tuen turvin kilpailla pohjoisessa myös kuitupuusta, niin ”ei se ainakaan parantaisi Metsä Groupin kannalta investointimahdollisuuksia pohjoiseen”, Asunta muotoilee.