Metsänhoidon tulevaisuus: Pakuria ja viherjauheita puuntuotannon ohella
Puun ohella metsässä voi tuottaa myös lyhyen kiertoajan tuotteita.
Heli Hongisto käyttää vielä perinteistä relaskooppia metsikön pohjapinta-alan mittaukseen. "Relaskoopille on jo kännykkäkameraan perustuva mobiilisovellus", hän kertoo. Kuva: Timo LindholmTuleva metsätalousinsinööri Heli Hongisto uskoo, että metsäsuunnittelu ja puunhankinta vaativat jatkossakin ammattilaisen aivoja ja henkilökohtaista yhteydenpitoa. Siksi metsätalousinsinöörejä tarvitaan vielä vuosikymmenienkin päästä, vaikka metsätalous digitalisoituu ja koneellistuu.
”Jännä nähdä, miten istutus- ja kitkentäkoneet kehittyvät”, Hongisto pohtii. Hän ei kuitenkaan usko, että koneet alkaisivat kulkea ilman kuljettajaa.
Kolmatta vuosikurssia opiskelevaa Hongistoa kiinnostavat metsäsuunnittelijan työt sekä metsänomistajien neuvonta.
Uutta perspektiiviä tulevaan ammattiin toi kaksi vuotta sitten kotitilalla Limingassa tehty sukupolvenvaihdos. Hongisto sai isänsä metsätilan, jossa tuottavaa metsämaata on yli sata hehtaaria.
Metsätyöt sinänsä ovat olleet tuttuja jo pienestä pitäen, mutta nyt vastuu metsistä on itsellä.
Hongisto luottaa, että puun käyttö lisääntyy metsäteollisuuden investointien sekä puun uusien käyttömuotojen ansiosta.
Puun ohella metsässä voi tuottaa myös lyhyen kiertoajan tuotteita. Siitä esimerkkinä on pakurin viljely.
Tänä syksynä Hongisto ymppäsi 40 koivuun pakurikäävän rihmastoa sisältäviä puutappeja. 6–8 vuoden päästä pakuria voi kerätä.
Pakurijauhetta menee esimerkiksi Aasian maihin. Sitä käytetään muun muassa teessä ja smoothieissa.
”Tämä on yksi tulevaisuuden ala. Pakurilla on lyhyt kiertoaika ja sen prosentuaalinen tuotto on huomattavasti isompi kuin puun.”
Pakurikäävän lahottama koivu kelpaa polttoon, joten puukaan ei mene pakurinkasvatuksessa hukkaan.
Hongistoa kiinnostavat myös viherjauheet, joita tehdään muun muassa vadelmanlehdistä, horsmasta ja nokkosesta.
Sivutuloja voisi tuoda myös joulukuusten viljely.
”Niitä voisi myydä kysynnän perusteella siten, että asiakas saa tulla itse valitsemaan sopivan kuusen”, hän kaavailee.
Hongisto toivoo, ettei metsäala täysin ukkoudu. Hän haluaa innostaa muitakin nuoria metsänhoidon ja metsätalouden pariin.
”Unohtuvatko metsät, jos kaikki nuoret aikuiset muuttavat Helsinkiin”, hän pohtii.
Parhaillaan Hongisto suunnittelee pysyvää metsätaitorataa Liminkaan, sillä metsätaitoilu on innostanut hänetkin metsäalalle.
Lue lisää:
Opiskelijan hurja visio: Kaloja kasvatetaan pian kauppakeskuksen kellarissa
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
