Metsäteollisuus esittää metsien suojelua verovähennyksen avulla – MTK pitää Metso-rahastoa parempana
Metsäteollisuuden esittämässä suojeluvähennysmallissa maksajia olisivat metsänomistajat ja valtio, MTK:n Mikko Tiirola sanoo.
Metsäteollisuudella ja MTK:lla on yhteinen näkemys siitä, että metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi Metso-ohjelman rahoitusta pitää vahvistaa. Kuva: Markku VuorikariMetsäteollisuus esittää metsien suojeluun mallia, jonka mukaan luonnonsuojelualueen perustava metsänomistaja voisi vähentää puunmyyntitulojen verotuksessa suojelualueen vuoksi menettämiään tuloja.
”Yksinkertaisimmillaan kannustinmallissa metsänomistaja saisi verovähennyspohjaa Metso-kriteerit täyttävän luonnonsuojelualueen perustamisesta tai luonnonhoitohankkeesta. Vähennyspohjaa voisi hyödyntää puunmyyntitulojen verotuksessa esimerkiksi 15 vuoden määräajan kuluessa”, Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Jim Antturi toteaa mielipidekirjoituksessaan (MT 10.3.).
Verovähennyspohjan suuruus määritettäisiin Antturin mukaan siten, että verohyöty olisi esimerkiksi metsiensuojeluohjelman Metson suojelukorvauksen suuruinen.
Metsäteollisuus pitää Metson rahoitukseen tehtyjä leikkauksia valitettavina. Esitetyllä suojeluvähennyksellä teollisuus uskoo saatavan vauhtia sekä puukauppaan että suojeluun.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola pitää metsäteollisuuden avausta mielenkiintoisena ja kannattaa sen selvittämistä tarkemmin.
Yhteinen näkemys teollisuudella ja MTK:lla on siitä, että metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi Metso-ohjelman rahoitusta pitää vahvistaa.
Metsänomistajat näkisivät Tiirolan mukaan kernaasti, että monimuotoisuustalkoissa olisi maksumiehinä muitakin kuin metsänomistajat ja valtio. Suojeluvähennyksessä maksumiehet näyttäisivät kuitenkin säilyvän entisinä.
”Väistämättä nousee siksi kysymys, kannattaako tällaista verotushimmeliä rakentaa ja kannattaako kaikkea mahdollista ja mahdotonta yrittää leipoa verojärjestelmän sisään.”
Hän huomauttaa, että metsäteollisuus mielellään ehdottaa mihin tahansa ongelmaan verojärjestelmän muuttamista, oli kysymys sitten suojelusta, puukaupasta, perikunnista tai taimikonhoidosta.
MTK on esittänyt avointa Metso-rahastoa, johon sijoittamalla myös muut kansalaiset, järjestöt tai yritykset voisivat osallistua metsien suojelun rahoitukseen.
”Avoimessa rahastossa luonnonsuojelujärjestöt ja metsäteollisuus voisivat osoittaa käytännön yhteiskuntavastuuta, mutta sitä tunnutaan väistelevän molemmissa leireissä.”
Myönteisenä kohtana Tiirola nostaa Metsäteollisuuden mallissa sen, että malli varmaan rakentuisi 15 vuoden määräaikaiseen suojeluun.
”Määräaikaisuuden takia se kyllä kiinnostaisi ja varmaan myös siksi, että omistus- ja esimerkiksi metsästysoikeus olisi helpommin säilytettävissä.”
Lue myös:
Mielipide: Suojeluvähennyksellä vauhtia puukauppaan ja metsien suojeluun
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
