MTK:n tutkimus: Kolmannes metsänomistajista hyödyntää metsälakiuudistuksen sallimia erikoishakkuita
Metsänhoitoyhdistykset kertovat, että he aikovat lisätä metsäammattilaisten neuvontavalmiuksia ottaa ympäristöarvot huomioon.
MTK:n mukaan jatkuva kasvatus ei sovi kaikille kasvupaikoille. Sampo Mannisen (vas) metsissä tehtiin viime keväänä yläharvennus. WWF:n Panu Kunttu oli katsomassa hakkuujälkeä Lopella. Kuva: Sanne KatainenMTK:n Metsätutka-kyselyssä selviää, että kolmannes metsänomistajista harjoittaa metsissään jatkuvaa kasvatusta, poimintahakkuita ja muita uuden metsälain sallimia metsänhoitotapoja. Uusi laki tuli voimaan 2014.
”Syy muutokseen on halu hoitaa ympäristöä ja luontoa. Metsänomistajat ovat luontoystävällisiä”, MTK:n kenttäpäällikkö Markus Nissinen kertoo.
”Uudella metsälailla metsänomistajilla on entistä paremmat mahdollisuudet ottaa ympäristöasiat huomioon.”
Joka kymmenes niistä metsänomistajista, joiden metsänkäsittelytapaan lakiuudistus on MTK:n gallupin mukaan vaikuttanut, soveltaa metsätaloudessa lyhyempiä kiertoaikoja ja uudistaa metsiään myös erikoispuulajeilla. Innokkaimmin uusia metsänkäyttötapoja ovat kokeilleet alle 45-vuotiaat metsänomistajat.
MTK:n Metsätutkasta selviää myös, että 15 prosenttia metsänomistajista ei saa riittävästi tietoa metsänhoidon vaihtoehdoista.
Nissisen mukaan suurin este sille, ettei uusia metsänkäsittelymuotoja ole otettu käyttöön on se, ettei tilalla ole soveltuvia kohteita.
Metsätutkasta ilmeni, että metsänomistajat toivoivat julkista rahoitusta metsien kasvua lisääviin toimenpiteisiin. Kolmasosa toivoi tukea suunnattavan enemmän luonnonhoitoon ja vesistönsuojeluun.
Puolelta metsänomistajista ei WWF:n mukaan kysytty, minkälaisia tavoitteita heillä on metsissään. Nissinen ihmettelee kyselyn tulosta.
”Metsänomistajakunnan murroksen myötä neuvonnan rooli korostuu. Kaikki, mitä metsässä halutaan tehdä, lähtee metsänomistajasta itsestään.”
Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Petri Pajunen kertoo, että ammattilaisia koulutetaan ottamaan huomioon ympäristöarvot metsänomistajien kanssa toimiessa.
”Talousmetsien luonnonhoidon toimenpiteet, kuten säästö- ja lahopuut, suojakaistat ja riista huomioidaan ja toteutetaan samalla tavalla jaksollisessa ja jatkuvassa kasvatuksessa.”
”Luonnonhoidon painopiste tulee edelleen kasvamaan. Parannettavaa kuitenkin aina löytyy ja neuvontaa kehitetään.”
Juttua korjattu 31.3.2017 klo 19.20
MTK:n metsätutkan mukaan kolmannes metsänomistajista aikoo hyödyntää uuden metsälain sallimia erikoishakkuita ja kasvatusvaihtoehtoja. Näistä 46 prosenttia on kokeillut tai aikoo kokeilla jatkuvaa kasvatusta. Jutussa todettiin aiemmin virheellisesti, että 40 prosenttia harjoittaisi jatkuvaa kasvatusta.
Kyselyn tulos, jonka mukaan 15 prosenttia metsänomistajista ei saa riittävästi tietoa metsänhoidon vaihtoehdoista, on peräisin MTK:n Metsätutkasta, ei WWF:ltä.
Markus Nissinen MTK:lta painottaa, että jatkuva kasvatus sopii suomänniköille, toisin kuin jutussa päinvastoin mainittiin.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
