Mustikka viihtyy harvennusmetsissä
Mustikan loppumista ei tarvitse pelätä, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija.
Paras kasvupaikka mustikalle on tuoreen kankaan harvahko kuusikko tai männikkö ja puolukalle kuivahkon kankaan metsänreuna. Kuva: Kari SalonenMustikka on alkanut kypsyä Etelä- ja Keski-Suomessa. Ahkerimmat poimijat ovat hakeneet piirakkatarpeet metsästä jo viime viikolla.
Keskikesän marjamme, mustikka, on vähentynyt 1950-luvulta 1980-luvulle. Suurta vähenemistä ei ole kuitenkaan tapahtunut sen jälkeen, kertoo Luonnonvarakeskus.
Vähenemisen syynä oli metsien ikärakenteen, puulajikoostumuksen ja metsien käsittelyn muutos.
"Mustikan määrä on riippuvainen metsän kehitysvaiheesta, puuston määrästä ja metsänkäsittelyistä", Luonnonvarakeskus Luken tutkija Tiina Tonteri kertoo.
Luke on selvittänyt hakkuiden vaikutusta metsän aluskasvillisuuteen.
Tonterin mukaan mustikka ja puolukka vähenevät päätehakkuun seurauksena. Tämä johtuu varpujen ja maavarsien katkeamisesta hakkuun ja maanmuokkauksen yhteydessä.
"Puolukan määrä palautuu päätehakkuun jälkeen usein nopeasti. Mustikalla palautuminen vie useamman kymmenen vuotta."
Hän ei kuitenkaan pidä metsätaloutta riskinä marjasadolle.
"Mustikka on metsiemme yleisimpiä lajeja, joka ajan kanssa kyllä toipuu takaisin metsiin."
Varttuneissa talousmetsissä mustikkaa voi jopa olla luonnontilaisia metsiä enemmän. Jos kuusikko on tiheä, läpi pääsee liian vähän valoa latvusta kohti kurkottaville varvuille.
"Männiköt ovat yleensä niin valoisia, että mustikka marjoo niissä runsaasti. Tiheässä kuusikossa varjostus rajoittaa mustikan satoa", Tonteri sanoo.
Tutkimuksessa puuston harvennukset kasvattivat marjasatoa pienen viiveen jälkeen. Myös tähän vaikuttaa valon lisääntyminen.
MTK:n kenttäpäällikkö Lauri Tapio muistuttaa, että teollisuuden käyttämästä puusta lähes puolet tulee juuri harvennushakkuualoilta.
"Harvennushakkuiden lisäys juontaa puun kysynnän kasvusta ja jatkuvan kasvatuksen yleistymisestä", hän kertoo.
Tapio painottaa, ettei kenenkään halukkaan tarvitse jäädä ilman marjoja.
"90 prosenttia marjoista jää edelleen metsään odottamaan noukkijoita."
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
