Metsä

Pulskamailapistiäinen viihtyi Suomessa 1930-luvulla – ilmastonmuutoksen myötä se voi tehdä paluun

Metsä 19.03.2017

Koivujen taimikoita ja nuoria koivuja tappava tuholainen on yksi ilmaston lämpenemisestä hyötyvistä lajeista.


Kari Salonen
Äkilliset säänmuutokset tepposia puille ja kasveille. Tässä kuvassa lämpimään syyssäähän tottunut koivu ei ole osannut ajoissa varautua talven tuloon.

Talvisotaa edeltäneiden kesien kerrotaan olleen lämpimiä ja huolettomia. Näistä 1930-luvun intiaanikesistä hyötyivät myös pulskamailapistiäiset, isot sinimustat tuhohyönteiset, joiden toukat rouskuttavat koivujen lehtiä syyskesällä. Pistiäiset ovat yli sentin pituisia ja ne munivat heinäkuussa koivun lehtien reunoihin. Loppukesän aikana vihreänkeltaiset, mustajuovaiset toukat nakertavat lehdet suihinsa.

"Isoille koivuille lehtien menetys ei ole kovinkaan vaarallista, varsinkin kun syönti tapahtuu myöhään kesällä ja puun silmut ovat jo kehittyneet seuraavaa vuotta varten. Lehdethän normaalistikin putoavat syksyllä. Nuorille koivuille saattaa lehtien menetys kuitenkin muodostua kohtalokkaaksi", kirjoittivat professori Matti Nuorteva ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri (nykyinen tohtori) Heikki Nuorteva vuonna 2007 julkaistussa artikkelissaan pulskamailapistiäisestä.

Kun kesät viilenivät 1940-luvulla, pulskamailapistiäiset harvinaistuivat ja niitä havaittiin Hangossa viimeisen kerran vuonna 1956.

Vaan 50 vuoden kuluttua ne tekivät paluun. Kaakkois-Suomessa, Ylämaan Myttylässä, tapahtui nuoressa koivutaimikossa hyönteistuho, jonka aiheuttajaksi professori Matti Nuorteva tunnisti pulskamailapistiäisen – tuholaisen, jonka piti olla ajat sitten hävinnyt hyönteislaji.

Kun ilmasto lämpenee, pulskamailapistiäinen voi tehdä jälleen paluun, arvioivat Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat torstaina julkistetussa Sopeutumisen tila 2017 -raportissaan.

Tuhohyönteisestä voi koitua iso riesa. Nuortevat kirjoittivat artikkelissaan, että vuonna 2002 pulskamailapistiäisen toukat söivät Ruotsissa 60 hehtaaria taimikkoa paljaaksi. He arvioivat jo vuonna 2007, että se voi saapua kaakkoisrajan kautta uudelleen Suomeen.

Pulskamailapistiäisen erikoisena piirteenä on se, että sen toukat sisältävät lophyrotomin -nimistä myrkkyä. Tanskassa on epäilty tämän myrkyn tappaneen lehdeksiä syöneitä lampaita ja lehmiä.

"Kasvintuhoojat, vieraslajit, ääri-ilmiöt..." Näin Suomen elinkeinojen tulee varautua ilmastonmuutokseen

Luken Metsien terveys -verkkopalvelussa pulskamailapistiäisestä

Lähteet:

Luonnonvarakeskus: Sopeutumisen tila 2017: Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla

Metsätieteen aikakauskirja 3/2007: Hävinneeksi luokitellun koivutuholaisen, pulskamailapistiäisen massaesiintymä Ylämaalla

Aiheeseen liittyvät artikkelit