Metsä

Puukello tuntuu talvella lämpimältä eikä hiosta kesällä

Metsä 11.08.2017

Kolmen opiskelijan yhteistyöstä syntynyt yritys Aarni ponnisti parissa vuodessa ideasta perustajiensa työllistäjäksi.


Kari Salonen
"Opiskelun ja yrittäjyyden yhdistäminen on ollut helppoa, kun hommat jaetaan joustavasti kaikkien kesken", kertovat Aarnin perustajajäsenet Samuli Koivistoinen (vas.) ja Pyry Alamäki.
Kari Salonen
Puusta valmistettu kello sopii monenlaisten pukeutujien tyyliin.
Puusta valmistettu kello sopii monenlaisten pukeutujien tyyliin.

Reilu kaksi vuotta sitten kolme yrittämisestä kiinnostunutta kaverusta saivat saunan lauteilla istuessaan idean yhteisestä yrityksestä.

Pyry Alamäki oli nähnyt Kanadassa vaihdossa ollessaan puusta tehtyjä kelloja ja jäi pohtimaan, miksei metsäpinta-alaltaan runsaassa Suomessa vielä myydä vastaavia tuotteita.

Idean synnyttyä palaset loksahtivat nopeasti paikalleen ja Alamäki, Samuli Koivistoinen sekä Niklas Tuokko pistivät yrityksen pystyyn.

"Valitsimme materiaaliksi puun sen ekologisuuden takia. Haluamme tehdä korkeamman jalostusasteen tuotteita sellaisista puulajeista, jotka muuten päätyisivät sellukattilaan tai polttoon", kertoo Alamäki.

Kauppa- ja metsätieteiden osaamisen yhdistäminen kannatti, sillä Aarnin tuotteiden kysyntä ylitti tarjonnan jo ensimmäisen kesän aikana.

"Olemme joutuneet myymään jonkin verran ei oota, mutta nyt tavoitteenamme on tuotantokapasiteetin nosto, jotta voimme vastata kotimaan laajentuneeseen kysyntään", toteaa Alamäki.

Aarni aloitti yritystoiminnan pyörittämisen nyt pari vuotta toimineella verkkokaupalla. Aluksi kokoukset pidettiin vuorotellen jonkun perustajajäsenen keittiössä, ja asunnot toimivat varastoina tuotteille.

Keväällä yritys otti merkittävän askeleen eteenpäin siirtämällä toimintansa erilliseen toimistoon.

"Kyllähän se helpottaa, kun ei ole kodin joka nurkka täynnä kelloja", Alamäki naurahtaa.

Hänen mukaansa yritys pyrkii suosimaan suomalaista puuta aina kun se on mahdollista. Harvinaisempien puulajien saatavuus vaihtelee suuresti, minkä vuoksi yritys pyrkii sovittamaan tuotantonsa kulloiseenkin puulajien tarjontaan.

Tällä hetkellä käytössä olevista puulajeista kotimaisia ovat muun muassa visakoivu, pihlaja ja tervaleppä, joista valmistetaan sekä puisia kelloja että aurinkolaseja.

"Kyllä se oli hieno fiilis, kun saimme ensimmäiset suomalaisesta visakoivusta tehdyt kellot myyntiin", Koivistoinen muistelee.

"Olemme tällä hetkellä ainoa suomalaisesta puusta kelloja valmistava yritys. Syksymmällä myyntiin on tulossa myös suomalaisesta saarnista valmistettu kello", kertoo Koivistoinen.

Osa tuotteissa käytettävistä puulajeista kasvaa trooppisilla alueilla, mutta kaikki Aarnin käyttämät ulkomaiset puulajit ovat FSC-sertifioituja.

"Haluamme olla varmoja, että käyttämämme eksoottiset puulajit tulevat kestävästi hoidetuista metsistä", Koivistoinen tarkentaa.

Kansainvälisyys on ollut yrityksen mielessä jo Aarni-nimen valitsemisen aikoihin.

"Halusimme nimen, joka on helppo lausua suomeksi, mutta toimisi tulevaisuudessa myös ulkomailla", Alamäki kuvailee.

Koivistoisen mukaan yritys haluaa vastata ensin kotimaan kasvaneeseen kysyntään, mutta sen jälkeen suuntana ovat myös kansainväliset markkinat.

Kellon materiaalina puun etuna on sen keveys ja miellyttävä tuntuma ranteessa.

"Puukello ei hiosta kesällä, ja talvella se taasen tuntuu lämpimältä ihoa vasten", Alamäki kertoo kokemuksesta.

Hänen mukaansa kellot kestävät normaalia käyttöä, koska puumateriaaleiksi on valittu tiiviitä ja sitkeitä puulajeja.

Koivistoinen sanoo kellon kestävän myös kosteutta, mutta sitä ei pidä kuitenkaan upottaa kokonaan veteen.

"Puu on luonnonmateriaali ja luonnollisesti turpoaa sateella, mutta palautuu takaisin kuivuessaan", hän vakuuttaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit