Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Puuta ja turvetta polttaville energialaitoksille tulossa yli 400 miljoonan euron lasku

Metsä 02.08.2017

EU:n uudet päästörajat ovat puulle ja turpeelle huomattavasti kireämmät kuin kivihiilelle ja ruskohiilelle.


Markku Vuorikari
Puu- ja turvelaitoksille on käytännössä samat rajat riippumatta siitä, millä seossuhteella puuta ja turvetta kattilassa keskimäärin palaa.

Suomalaisten energiayhtiöiden on investoitava yli 400 miljoonaa euroa puuta ja turvetta käyttävien polttolaitosten päästöjen poistoon vuoteen 2021 mennessä.

Puun ja turpeen uudet päästörajat ovat huomattavasti tiukemmat kuin kivihiilellä tai ruskohiilellä.

EU:n komissio julkisti maanantaina tiedotteen asiakirjasta, jonka sisällöstä komission alainen, jäsenvaltioiden edustajista koottu komitea päätti jo huhtikuun lopulla.

Suurten polttolaitosten rikkidioksidin, typen oksidien sekä muiden päästöjen sallituille määrille tulee uudet rajat.

Päästörajat koskevat teholtaan yli 50 megawatin laitoksia, ja ne vaihtelevat laitoksen koon ja käytettävän polttoaineen mukaan.

Kivihiiltä polttaville laitoksille riittää, että ne vähentävät rikkipäästöt 400 milligrammasta 360 milligrammaan ilmakuutiometriltä, mutta vastaavien 50–100 megawatin turvetta käyttävien laitosten raja kiristyy 300 milligrammasta 100 milligrammaan ilmakuutiolta.

Puu- ja turvelaitoksille on käytännössä samat rajat riippumatta siitä, millä seossuhteella puuta ja turvetta kattilassa keskimäärin palaa.

Päästörajat perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tekniikkaan (BAT). Rajat on johdettu referenssilaitoksista eli toiminnassa olevista esimerkkilaitoksista.

Energiateollisuus ry:n asiantuntija Heidi Lettojärvi sanoo, että Suomen turve- ja biolaitoksia uudet päästörajat eivät kohtele hyvin.

"Päästörajat johdettiin referenssilaitoksista, mutta kaikille on vähän epäselvää, miten johtopäätökset referenssilaitoksista tehtiin."

Energiateollisuus arvioi konsultointiyritys Pöyryn laskelmiin perustuen, että biomassaa ja turvetta polttaviin laitoksiin vaaditaan 430 miljoonaan euron investoinnit, jotta uusiin päästörajoihin ylletään. Sen lisäksi vuosittaiset käyttö- ja kunnossapitokustannukset nousevat yli 30 miljoonaa euroa.

Investoinneista 120 miljoonaa euroa tarvitaan typen oksidien päästöjen vähentämiseen ja 310 miljoonaa euroa rikkidioksidipäästöjen leikkaamiseen.

Rikkipäästöjen pienentämiseen monet energiayhtiöt ovat jo valmistautuneet asentamalla polttolaitoksiin savukaasuja puhdistavia uusia pesureita.

Rikkipäästöjä syntyy turvetta poltettaessa. Pelkän puun tai muun biomassan poltossa rikkiä ei ilmaan pääse.

Typpioksidien päästöjä muodostuu myös biopolttolaitoksissa.

Typpioksidien poistolaitteita ei Lettojärven mukaan ole vielä kovin monessa laitoksessa.

"Niiden asentamiseen vanhoihin laitoksiin liittyy paljon ongelmia."

Typpipäästöjä voidaan vähentää periaatteessa kahdella menetelmällä.

Tulipesään voidaan ruiskuttaa ammoniakkia, joka reagoi typen oksidien kanssa. Näin haitalliset typen oksidit saadaan poistettua.

Toinen keino on johtaa savukaasut polttokattilan jälkeen katalyyttikennoston läpi. Katalyyttimenetelmässäkin käytetään ammoniakkia.

Polttolaitosten uudet päästörajat liittyvät vuonna 2010 hyväksytyn teollisuuspäästödirektiivin täytäntöön panoon. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan asiakirjoja tehdään eri toimialoille.

Asiakirjojen laatiminen ei kulje samaa tietä kuin direktiivien.

Seuraavaksi päästörajat julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Sen jälkeen ne viedään kaikkien polttolaitosten ympäristölupiin EU-maissa.

Suomessa se tarkoittaa, että polttolaitosten ympäristöluvat tarkistetaan ja niille annetaan uudet laitoskohtaiset rajat.

Aiheeseen liittyvät artikkelit