Metsä

Puutalo voi erittää onnellisuusainetta

Metsä 12.04.2012

Männystä haihtuu uuteaineita, jotka voivat jopa tasata verenpainetta.


Jaana Kankaanpää
Puutalo- ja hirsitalorakentaminen kaupungissa. Oulun yliopiston Puustudion ja Hirsiteollisuuden puutalohanke.Hirsitaloja Kuivasjärven kaupingosassa Jylkynkankaalla. Puukerrostaloja Kaijonharjussa ja Linnanmaalla sekä vanhoja puutaloja Oulun keskustassa. Rehtori Jouni Koiso-Kanttila (silmälasit,harmaat hiukset), tekniikan tohtori Jari Heikkilä (lasit,tummat hiukset) ja arkkitehti Markku Karjalainen(ei silmälaseja).Rakenteilla oleva hirsitalo.

Puutalossa saattaa asua muita onnellisempia ihmisiä.

”Itävaltalaiset ovat tutkineet männyn uuteaineita ja löytäneet sellaisia, jotka ihminen kokee miellyttävinä ja joilla on verenpainetta tasaava vaikutus. Niitä haihtuu männystä luonnossa, mutta niitä on myös sahatavarassa”, kertoo Kimmo Järvinen .

Järvinen työskentelee toimitusjohtajana suomalaisen puutuotealan yhteistutkimusyhtiö Finnish Wood Research Oy:ssä. FWR:n tehtävänä on edistää puun tuotekehitystä ja kasvattaa alan yritysten liiketoimintaa.

Itävaltalaisten mainitsema aine on alfapineeni. Se tunnetaan mäntytärpätin pääosana ja sillä on havaittu useanlaisia, muun muassa antibakteerisia, vaikutuksia.

Järvisen mukaan yksittäisten kemikaalien vaikutuksia ihmisen terveyteen on tutkittu paljonkin, mutta ei normaalissa elämässä esiintyvinä sekoituksina.

”Sisäilmahan on aikamoinen cocktail kaikenlaisia aineita: kosteutta, lämpöä, pölyä, hiukkasia, mikrobeja ja bakteereja. Asukkaita pitäisi tutkia tietynlaisessa asunnossa, seurata terveydentilaa melko pitkään ja vetää sitä johtopäätöksiä.”

Rahoitus puuttuu

Järvinen haluaisi nyt tutkia puun terveysvaikutuksia Suomessakin. Tutkimussuunnitelma on jo valmiina ja tutkimista pohdittu ruotsalaisten ja itävaltalaisten kanssa, mutta rahoitusta ei ole löytynyt.

Järvinen on keskustellut hankkeesta Työterveyslaitoksen kanssa ja koettanut saada siihen Brysselin rahaakin, mutta toistaiseksi tuloksetta.

Tutkimus maksaisi Järvisen mukaan 2–3 miljoonaa euroa, koska asiat ovat uusia, vaadittava tutkimus laaja ja tutkimusasetelma haastava.

Aiheeseen liittyvät artikkelit