Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Puutalojen valtit: Hauskuus, persoonallisuus ja terveellisyys

Metsä 23.11.2016

Puurakentamisen tuore professori Katja Lähtinen uskoo teollisen puurakentamisen myötätuuleen.


Jyrki Johannes Tervo
Seinäjoella on hyödynnetty puuta muun muassa viime kesän asuntomessujen alueella. Katja Lähtisen takana näkyy Kotola -massiivipuutalo.

Maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Katja Lähtinen aloitti Suomen ensimmäisenä puurakentamisen liiketalouden professorina syyskuussa. Hänen toimipaikkansa on Seinäjoen yliopistokeskuksessa, mutta virka on Vaasan yliopistossa, kauppatieteellisessä tiedekunnassa.

Professuuri on aivan uusi ja myös pohjalaisen metsäalan voimannäyte: sitä varten kerättiin Suomen Metsäsäätiön alueellisella keräyksellä 120 000 euroa puukauppojen yhteydessä.

Kun oma virka on merkittävästi metsä- ja puualan rahoittama, professorin voisi kuvitella esiintyvän hyvin puu-uskovaisena. Lähtinen ei kuitenkaan halua sekaantua puun ja betonin väliseen paremmuuskinasteluun.

”Puun vahvuus on se, että sitä voidaan teknisesti ja ulkonäöllisesti yhdistää muihin materiaaleihin. Eipäs-juupas -väittely eri materiaalien välillä ei auta ketään.”

Lähtisen mielestä hybridirakentamista – eri materiaalisen yhdistelyä – pitäisi suosia enemmän. Lisäksi rakentamisen prosesseihin tarvittaisiin jonkinlaista vallankumousta.

”Teollisen rakentamisen prosessit perustuvat betonirakentamiseen. Nyt pitäisi löytää kokonaan uusia tapa ajatella. Miten puu saadaan hyödynnettyä parhaissa käyttökohteissa ja miten sitä tuodaan esiin niin, että rakennuksista tulee persoonallisia, hauskoja, erilaisia, toimivia ja terveellisiä?”

Lähtisen toimenkuvana on tehdä puualan yritystoimintaa hyödyttävää tieteellistä tutkimusta nimenomaan puurakentamisen näkökulmasta.

Konkreettisissa investointihankkeissa hän ei ole mukana, vaikka toki hän alaa tiiviisti seuraa. Etelä-Pohjanmaalle on rakenteilla parhaillaan kaksi clt-tehdasta, joissa on tarkoitus valmistaa puuelementtejä esimerkiksi puukerrostalorakentamisen tarpeisiin.

Professorin mielestä tutkimuksella voidaan tehdä paljonkin puualan hyväksi. Alkaen siitä, että on opittava tuntemaan teollisen rakentamisen markkinoita nykyistä paremmin.

Pyrkimys kestävään kehitykseen on Lähtisen mukaan yksi puun kilpailuetu.

”Kunnille puurakentaminen on myös imagokysymys. Ne voivat edistää kestävää kehitystä käyttämällä kotimaista ja uusiutuvaa raaka-ainetta.”

Puurakentamisen myötätuuli heijastuu yksityismetsätalouteen asti myönteisenä asiana, hän uskoo.

”Kansainvälisesti verrattuna suomalainen puu on todella vastuullisesti tuotettua – se on suomalaisen metsäsektorin vahvuus. Rakentamisessa sertifioidun materiaalin käytön merkitys on kasvussa, mikä heijastunee myös suomalaiseen yksityismetsätalouteen.”

Lähtisen virka on viiden vuoden pituinen. Nyt hänen on ripeästi saatava tutkijoista ja jatko-opiskelijoista koostuva tutkimusryhmä kasaan, sillä yksin hän ei pysty paljonkaan tutkimusta tuottamaan. Määräaikaisuus sanelee aikataulua, sillä jatko-opiskelijoiden väitöstutkimuksiin vierähtää useampi vuosi.

Puurakentamisen professuurissa on vahvasti pohjalainen lähtöasetelma, mutta eristyksissä ei silti olla, Lähtinen vakuuttaa.

”Aihe kytkeytyy koko suomalaiseen puutuoteteollisuuteen. Yhteistyökuviot koskevat koko Suomea.”

Tuore professori haluaa viritellä keskustelua myös siitä, että rakennusten huollosta on huolehdittava. Jos nyt rakennettavat puurakentamisen lippulaivat päästetään nopeasti huonoon kuntoon, ne eivät ole kovinkaan hyvää mainosta tulevaisuudessa.

”Puurakennukset vaativat eri tavalla huoltoa kuin perinteiset rakennukset. Siinä on varmasti tarvetta uusille palvelukonsepteille. Pitää myös huolehtia siitä, että käyttäjät osaavat käyttää tiloja. Modernit talot eivät suinkaan ole huoltovapaita. Ne vaativat myös asukkailtaan esimerkiksi asuntokohtaisen ilmanvaihtoon liittyvien säännöllisten toimenpiteiden tiedostamista.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit