Selvitys: Pienet metsätilat torjuvat ilmastonmuutosta omalla toiminnallaan
Monipuolinen metsänhoito on hyvästä ilmastolle, maaperälle ja perheiden taloudelle, osoittaa Etiopian esimerkki.
Metsillä on ratkaiseva rooli vesitaloudessa. Myanmarin sisäosissa rakennettiin maaliskuussa patoa kokoamaan kastelu- ja käyttövettä seudun kylille.Pienmetsänomistajat ja yhteisömetsät ovat tärkeässä asemassa hillittäessä ilmastonmuutosta. Heidän järjestönsä muodostavat sillan käytännön työstä kansalliseen poliittiseen vaikuttamiseen, arvioi tutkija Salla Rantala Suomen ympäristökeskuksesta.
Syke on selvittänyt Maaseudun kehittämisjärjestö FFD ry:lle ja YK:n elintarvikejärjestö FAO:lle kehitysmaiden metsätilojen merkitystä ilmastonmuutokseen torjunnassa ja siihen varautumisessa.
Selvitys julkistetaan maanantaina Helsingissä Maailman tuottajajärjestön WFO:n kokouksessa.
Rantala paneutui neljän maan – Guatemalan, Kenian, Nepalin ja Tansanian – pienmetsätuottajien järjestöjen toimintaan.
Lisäksi hän on käyttänyt esimerkkejä FFD:n ja FAO:n perhemetsätalousosaston hankkeista Etiopiassa, Sambiassa ja Vietnamissa.
Ilmastonmuutostyö on Rantalan mukaan tuonut pienmetsätuottajien ja yhteisömetsien järjestöille mahdollisuuden osoittaa metsien eteen jo tehdyn työn merkityksellisyyttä ja pientuottajien osaamista. Samalla se avaa väylän kansainvälisyyteen.
Toisaalta se myös tuo lisää haastetta. Ilmastonmuutos on ilmiönä monimutkainen, mikä merkitsee ylimääräistä henkilöstöpanostusta ja osaamisen kehittämistä järjestön kaikilla tasolla.
”Yksittäisen järjestön on vaikea vaikuttaa asioihin yksin. Tarvitaan joko kansallista yhteistyötä tai ulkomaisia verkostoja tai molempia.”
”Jos rahaa saadaankin kansainvälisiltä rahoittajilta, niillä on omat prioriteettinsa. Sitten tasapainoillaan sen kanssa, mitkä ovat pientuottajien tarpeet, järjestön omat pitkän tähtäimen tavoitteet ja ne intressit, joita rahoittajilta tulee.”
Kun puhutaan kehitysmaista, yhteisömetsien osakkaat ja pienmetsänomistajat ovat käytännössä samalla pienviljelijöitä. Näin myös Etiopiassa, jossa FFD tekee työtä 21 metsäosuuskunnan kanssa.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen torjunta on otettu metsänhoidossa huomioon monella käytännöllisellä tavalla, kertoo FFD:n metsäasiantuntija Zerfu Hailu.
Osuuskunnat tuottavat puuta ja muita kasveja rinnan peltometsäviljemillä. Puiden juuret sitovat maahan hiiltä ja samalla ne parantavat maaperän rakennetta. Lehtien ja muiden kasvijätteiden karike toimii maanparannusaineena ja ehkäisee happamoitumista.
Osuuskunnista useampi tuottaa Hailun mukaan puuhiiltä tilojen omaan käyttöön sekä myös myyntiin. Sen tuotannossa pyritään huolehtimaan tasaisesta kierrosta. Siten vaikka hiiltä vapautuu energiakäytössä ilmakehään, energiakasveja ei hakata missään vaiheessa kokonaan laajoilta aloilta vaan uutta kasvustoa on koko ajan tulossa.
Useiden kasvien rinnakkainen kasvatus ja jatkuva korjuu takaavat myös perheille tasaisimman toimeentulon, Hailu sanoo.
Osuuskuntien hankkeessa pyritään seuraavaksi yhteistyöhön tutkijoiden kanssa
Näin peltometsänhoidon käytäntöjä voitaisiin edelleen kehittää ja vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään kyettäisiin osoittamaan konkreettisesti.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
