Metsä

Suomalais-norjalainen tutkimus: Hakkuiden rajoitus Euroopassa johtaisi hiilinielujen vähentymiseen muualla maailmassa

Metsä 08.09.2017

"Hiilinieluja säästettäisiin Euroopassa lyhyellä tähtäyksellä, mutta muualla niitä vähennettäisiin runsaasti", erikoistutkija Maarit Kallio sanoo.


Jukka Pasonen
Metsien hakkuiden vähentyminen Euroopassa johtaisi tutkijoiden arvion mukaan hakkuiden tuntuvaan kasvuun muissa maanosissa.

Euroopan unionissa kaavaillut hakkuiden rajoitukset johtaisivat merkittävään hakkuiden lisäykseen Euroopan ulkopuolella.

Hakkuiden rajoituksia perustellaan metsien hiilinielujen vähenemisellä. Maailmanlaajuisesti hiilinieluihin ei Euroopan rajoituksilla kuitenkaan olisi kovin suurta merkitystä lyhyelläkään aikavälillä, koska metsäteollisuustuotteiden kysynnän kasvaessa hakkuita lisättäisiin lähinnä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Venäjällä.

Tämä ilmenee Tapion, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Norwegian University of Life Sciences -yliopiston tutkimuksesta, jossa arvioidaan EU:ssa esitettyjen hiilinielulinjausten mahdollisia vaikutuksia.

Vaikutusarvion alustavia tuloksia esiteltiin keskiviikkona Brysselissä seminaarissa, jonne oli kutsuttu Euroopan parlamentin jäseniä sekä alan sidosryhmiä.

Luken erikoistutkijan Maarit Kallion mukaan tutkimuksessa verrattiin kahta vaihtoehtoa.

Perusskenaariossa hakkuita ei Euroopassa rajoiteta. Näin niitä olisi mahdollista lisätä niin, että vuonna 2030 puuta voitaisiin korjata 610 miljoonaa kuutiometriä. Toisessa vaihtoehdossa hakkuut rajoitetaan vuosien 2000–2012 keskimääräiseen 491 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

"Jos Euroopassa hakkuita rajoitetaan, metsäteollisuus lisäisi puuntuontia, kun se ei saisi muuten riittävästi puuta", Kallio sanoo.

Tuonti Eurooppaan kasvaisi 35 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kasvavasta tuonnista huolimatta sahatavaran tuotanto vähenisi 19 miljoonaa kuutiometriä eli 14 prosenttia verrattuna perusskenaarioon.

Tutkimuksessa oletettujen hakkuurajoitusten vuoksi vuonna 2030 Euroopassa hakattaisiin 119 miljoonaa kuutiometriä perusskenaariota vähemmän. Kallion tutkimusryhmä arvioi globaaliin metsäsektorimalliin EFI-GTM:ään pohjautuen, että muualla maailmassa hakkuita lisättäisiin tämän vuoksi 93 miljoonaa kuutiota.

Näin liki 80 prosenttia käyttämättä jätetystä hakkuiden lisäysmahdollisuudesta siirtyisi Euroopasta muualle.

"Hiilinieluja säästettäisiin Euroopassa lyhyellä tähtäyksellä, mutta muualla niitä vähennettäisiin runsaasti", Kallio sanoo.

Tutkimusryhmä selvittää myös maakohtaisia talous- ja työllisyysvaikutuksia, mutta tulokset niiltä osin eivät vielä ole valmistuneet.

Kallio korostaa, että vaikutusarviot ovat yksinkertaistettuja ja karkeita. Hän huomauttaa, ettei hakkuupäätöksiä tee mikään valtio, vaan yksityiset metsänomistajat.

Tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin samansuuntaisia, valittiinpa hakkuiden vertailujaksoksi esimerkiksi 2000–2012 tai joku muu jakso.

Tapion projektijohtajan Liisa Käärin mukaan hakkuiden ja sahateollisuuden työllisyysvaikutukset ovat suuria varsinkin Euroopan maaseutualueilla.

Hän toteaa, että kyse ei ole vain metsäisen Suomen huolesta.

"Kun mukaan otetaan myös puutuote- ja puusepänteollisuus, vaikutukset heijastuvat merkittävästi myös Keski- ja Etelä-Eurooppaan", Käär sanoo.

Tutkimusta esittelivät Brysselissä Kallion ja Käärin lisäksi professori Risto Päivinen Tapiosta ja norjalainen professori Birger Solberg.

Aiheeseen liittyvät artikkelit