Metsä

Venäläisen hakkeen tukemiseen voi tulla stoppi Brysselistä

Metsä 21.04.2017

Suomi on jo pitkään maksanut uusiutuvan energian tuotantotukea myös niille sähkölaitoksille, jotka käyttävät venäläistä raaka-ainetta.


Kari Salonen
Suomi ei ole löytänyt ratkaisua siihen, miten tuontihake voitaisiin sulkea sähköntuotannon haketuen ulkopuolelle. EU-direktiivi voi jatkossa muuttaa tilannetta.

Jos EU:n ehdottamat energiabiomassojen kestävyyskriteerit tulevat voimaan, venäläisen energiapuun tuonti Suomeen voi hankaloitua. Suomessa on jo pitkään kritisoitu sitä, miksi valtio maksaa samanlaista tukea puulla tuotetulle sähkölle, olipa puu peräisin kotimaasta tai Venäjältä.

Uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle alettiin maksaa tuotantotukia maaliskuussa 2011, ja tuolloin alkoivat myös paljon puhutut tuulivoiman tuotantotuet.

Lainsäädäntö ei ole antanut mahdollisuutta sulkea tuontipuuta tukien ulkopuolelle.

"Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tukea koskevassa lainsäädännössä ei oteta kantaa siihen, mikä puun alkuperä on", sanoo Energiaviraston uusiutuvan energian ryhmän johtaja Pekka Ripatti. Hänen mukaansa metsähakelaitosten käyttämä tuontipuun osuus sähkön tuotannossa on 3–4 prosenttia.

Nyt venäläisen energiapuun asema voi kuitenkin muuttua EU-direktiivin vuoksi, Ripatti kertoo.

Uusien kestävyyskriteerien myötä Venäjä voi joutua EU:n kriteereissä korkean riskin maiden luokkaan. Riskimaista tuotavasta energiabiomassasta vaadittaisiin metsälökohtainen selvitys tavaran alkuperästä.

Jos selvitystä alkuperästä ei olisi, tällaisella puulla tuotettua sähköä ei hyväksyttäisi uusiutuvaksi eikä Suomi saisi maksaa sille tuotantotukea. Raaka-aineen käyttäjän pitäisi myös maksaa riskimaan tuontipuusta samanlaisia päästöoikeusmaksuja kuin fossiilisista polttoaineista.

Suomalaiselle puulle ei Ripatin mukaan aiheutuisi ongelmia kyseisen direktiivin vaatimuksista. Suomessa puun tuotantoa dokumentoidaan esimerkiksi metsänkäyttöilmoituksilla metsäkeskukselle ja sen vuoksi Suomen kaavaillaan sijoittuvan matalan riskin luokkaan.

"Puun kulkemista pystytään Suomessa seuraamaan hyvällä luotettavuudella olemassa olevilla tiedoilla. Suomen kannalta direktiiviehdotus on ihan hyvä."

Direktiiviä valmistellaan parhaillaan. Kestävyyskriteerit koskisivat jatkossa biomassojen käyttöä sähkön, lämmön ja nestemäisten biopolttoaineiden tuotannossa.

Riskiluokitukset voisivat Ripatin mukaan olla myös alueellisia, ei välttämättä maakohtaisia, jos kyseessä on Venäjän kaltainen iso maa. Direktiiviä on tarkoitus ryhtyä soveltamaan vuonna 2021.

Muun muassa metsänomistajien etujärjestö MTK ja Koneyrittäjien liitto ovat penänneet tuontihakkeen sähkötukeen muutosta.

"Kovin kaukaiselta tuntuu tuo vuosi 2021", sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Hänen mielestään on erikoista, ettei Suomi itse pysty tekemään asialle mitään.

"Jos kauppajärjestö WTO:n jäsen Venäjä pystyy pistämään markkinansa kiinni suomalaisilta maitotuotteilta, miten Suomi ei voi erottaa tukipolitiikassaan venäläistä haketta WTO-sääntöihin vedoten? Ei se ainakaan oikein ole."

Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola arvioi, että moni koneyrittäjä on menettänyt venäläisen energiapuun tuonnin vuoksi urakoita, vaikka kokonaiskäytöstä tuontipuun osuus onkin vain muutamia prosentteja.

Energiayritysten etujärjestö Energiateollisuus ei kavahda EU:n direktiiviesitystä.

"On hyvä, että Euroopassa käytettävän bioenergian pitää olla kestävästi tuotettua", sanoo johtaja Pia Oesch Energiateollisuudesta.

Hän korostaa, että monissa muissa maissa tuontibioenergiaa käytetään paljon enemmän kuin Suomessa. Direktiivillä pyritään välttämään sitä, että Eurooppaan tuotaisiin poltettavaksi esimerkiksi sademetsistä hakattua puutavaraa.

Oeschin mielestä huoli venäläisestä puusta maksettavasta sähköntuotannon tuesta ei ole kovin olennainen ongelma, koska tuontiraaka-aineen määrät ovat sähkön tuotannossa pieniä. Hän muistuttaa, että osa tuontihakkeesta menee lämmöntuotantoon, jolle ei tukia makseta.

"Tuki on hyvä, koska se ohjaa käyttämään mieluummin kotimaisia polttoaineita kuin esimerkiksi tuontikivihiiltä."

Aiheeseen liittyvät artikkelit