Lehtikuusi kasvaa Suomessa hyvin, mutta miksi kotimaiselle lehtikuuselle ei ole kunnon markkinoita?

Vieraslaji siperianlehtikuusi menestyy Suomessa yleensä hyvin. Kuva: Carolina Husu

Siperianlehtikuusta on istutettu Suomessa monillekin metsätiloille pieniä alueita, ja se kasvaa Suomen olosuhteissa ihan hyvin. Kotimaassa kasvaneelle lehtikuuselle ei kuitenkaan ole syntynyt kasvavia kaupallisia markkinoita.

Miksi ei Suomessa kasvaneelle lehtikuuselle ole kunnon markkinoita? Liedon Vanhalinnan rakennuskannan hoidossa konsultoiva Aimo Järvinenarvioi syitä :

"Lehtikuusi on luonnon kestopuu. Suomessa se kasvaa liian nopeasti, ja on suurisyistä. Pidemmät lankut pakkaavat vääntymään."

Taitavan sahurinkin Siperian lehtikuusi ansaitsee.

Siperiasta tiukkasyisempää ja pihkaista lehtikuusta kuitenkin tuodaan. Säänkestävää lehtikuusta käytetään esimerkiksi terassirakenteisiin.

Lehtikuusesta rakennettu viikinkiveneen suuli on jo harmaaksi patinoitunut. Suojan sisällä on yleisölle esillä viikinkivene Helka. Kuva: Carolina Husu

Kuninkaanlähteen rinteessä näkyvät harvennuksen jäljet muutaman vuoden takaa.

"Kaadoimme puut, sahautimme ja kuivasimme ne Raunion Sahalla Koskella."

Westas Groupiin kuuluva Raunion Saha Turun läänin Koskella sahasi rungoista lankkua, lautaa ja hirttä – yhteensä 30 kiintokuutiota. Jäljellä on vielä 10 kuutiometriä varastoituna Vanhalinnan peltolatojen suojiin.

Vanhalinna käsittää yhteensä 90 hehtaarin alueen, puistomaista metsää, retkeilyaluetta ja -polkuja.

Vanhalinnan kartanon aiemmin omistanut ja siellä asunut Mauno Wanhalinna istutti 1930-luvulla noin kolmen hehtaarin lehtikuusimetsän Vanhan Härkätien varrelle. Alue on Suomen vanhinta tunnettua asuinaluetta 5 000–6 000 vuoden takaa. Lieto puolestaan tunnetaan Varsinais-Suomen vehreimpänä vilja-aittana.

Mauno ja Ester Wanhalinna lahjoittivat asuinkartanonsa vuonna 1956 Turun Yliopistolle. Vanhalinnan kartanokeskus sijaitsee kahden historiallisen valtaväylän, Hämeen Härkätien ja Aurajoen välissä muinaisen linnavuoren kupeella.

Vanhalinnan rakennustöitä hyväntekeväisyydestä konsultoinut Aimo Järvinen kokeilee terassin pintaa. Pihkainen Siperian lehtikuusi kestää käsittelemättäkin ulko-oloissa. Kuva: Carolina Husu

Joitakin vuosia sitten kartanon piha-alueelle noussut viikinkialuksen suoja on rakennettu katon kaaripuita lukuun ottamatta lehtikuusesta. Kauniisti harmaantunut puurakennus on turkulaisen Schaumannin arkkitehtitoimiston ja Niklas Kronbergin piirtämä.

Aimo Järvinen silittää terassin lautaa. Suorina nuo ovat toistaiseksi pysyneet.

Viikinkejä Aurajoen rannoilla tuskin on käynyt. "Helka"-viikinkiveneen Turun Yliopistosäätiön ja sen Liedon Vanhalinna -sisarsäätiön hoidossa oleva Vanhalinnan kartano sai lahjoituksena Mynämäen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen lahjoituksena. Suoja sille valmistui vuonna 2014.

Vanhalinnan harvennushakkuissa metsää kaadetaan puistomaiseen asentoon ja retkeilijöiden käyttöön. Maisemallinen arvo on puun tuottoa tärkeämpää.

Lehtikuusta on kartanolla käytetty myös terasseihin ja laavuun.

Lehtikuusi pudottaa neulasensa talveksi. Kuva: Carolina Husu

Liedon Vanhalinnan kartanon 90 hehtaarin alueella sijaitsee toistakymmentä rakennusta, jotka on kunnostettu tilan tuotoilla – vuokratuotoilla tilaisuuksista, satunnaisilla metsätuloilla ja museon saamilla valtionosuuksilla.

Seuraavana korjauskohteena Vanhalinnan talkooporukoilla on kartanon vieressä kohoavalta Linnavuoreltakin näkyvä Vuoripellon lato.

Turun Yliopistosäätiön asiamies Pekka Kanervisto kertoo ladon olevan suurimpia Varsinais-Suomessa. Ladon alimmat hirret korvataan uusilla lehtikuusesta veistetyillä. Ammattiosaamisen ja -tekemisen tila ostaa ulkopuolelta. Talkooväkeä tarvitaan esimerkiksi punamullalla maalaukseen.

"Talkoot luovat yhteishenkeä alueella, Aimo Järvinen tietää.

Puimalan katon korjaukseen säätiö sai vastikään 20 000 euron lahjoituksen.

Työllistetyillekin historiallinen kartanomiljöö on ollut haluttu työpaikka.

"Hyvä ohjaus ja oma työyhteisö on ollut arvokasta työtä kulttuuriympäristön hyväksi", talkoovoimia kerännyt Järvinen summaa.

• Lehtikuusi pudottaa neulasensa talveksi.
• Siperianlehtikuusi on kulutusta kestävä materiaali rakentamiseen.
• UV-valon vaikutuksesta harmaantuu nopeasti.
• Vahva ja syvä juuristo pitää lehtikuuset hyvin pystyssä myrskyissä.
• Siperianlehtikuusi on Suomessa eniten viljelty ulkomainen puulaji.
• Lähde: Wikipedia