Mielipiteet

Sahanpurulla on monta käyttökohdetta

Mielipiteet 30.10.2017

Havupuusahanpurua syntyy yli kolme miljoonaa kuutiota vuodessa.

Sahanpuru on mekaanisen metsäteollisuuden mielen­kiintoinen sivutuote. Muodostuvan sahanpurun määrä vaihtelee sahatavaran laadun ja sahaustavan mukaan.

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että yhtä kuutiota valmista sahatavaraa varten tarvitaan reilu pari kuutiota tukkia. Sivutuotteina saadaan pintalautoja, jotka haketetaan ja myydään sellu- ja paperi­tehtaille. Muut sivutuotteet ovat kuori ja totta kai, sahanpuru.

Tukkien kuorinnan yhteydessä saadaan kuorta noin 10 prosenttia tukin tilavuudesta ja sahanpurua syntyy reilu 10 prosenttia.

Vuonna 2016 Luonnon­varakeskuksen tilaston mukaan Suomen sahateollisuus käytti 25,9 miljoonaa kuutiota raakapuuta. Tästä määrästä lehtipuutukin osuus oli vain 1,2 miljoonaa kuutiota. Syntyneen havupuusahanpurun määrä oli siis varsin merkittävä, melkein 3,3 miljoonaa kuutiota. Lehtipuusahanpurun määrä on varsin pieni ja sen käyttö­kohteet melko rajalliset lehtipuun kemiallisen koostumuksen takia.

Sahanpuru on suhteellisen tasalaatuinen ja puhdas materiaali. Sen palakoko vaihtelee jonkin verran ja on pienempää kuin sellun valmistuksessa käytetyn hakkeen. Pieni pala­koko vaikuttaa sahanpurun kuidunpituuteen.

Sahanpurussa olevat kuidut leikkaantuvat, varsinkin kun sahataan havupuuta, ja purun kuidut ovat noin kolmanneksen lyhyempiä kuin hakkeessa olevat kuidut. Tämä luonnollisesti vaikuttaa siihen, käytetäänkö sahanpurua kuiduttavan teollisuuden raaka-­aineena. Sahanpuru sisältää myös hyvin vähän epäpuhtauksia, kuten kuorta ja hiekkaa.

Havupuusahatavaran yhteydessä syntyvän purun kemiallinen koostumus on melko tasainen. Ylivoimaisesti suurin yhdiste on selluloosa, jota on noin 40 prosenttia puun kuiva-aineesta. Selluloosa on glukoosisokereista muodostunut hiilihydraattiketju. Ketjussa voi olla peräti 10 000 glukoosiyksikköä.

Seuraava hiilihydraattien ryhmä on hemiselluloosat, joita on noin 20–25 prosenttia kuiva-aineesta. Hemiselluloosat ovat lyhytketjuisia hiilihydraattiyhdisteitä, jotka ovat muodostuneet useista eri sokereista. Ketjujen pituus on noin 200–300 yksikköä ja ketjut voivat olla haaroittuneita.

Havupuuhemiselloosista tärkeimmät ovat galaktoglukomannaani ja ksylaani. Puun kuituja yhteen sitovan liiman eli ligniinin määrä on noin 25–30 prosenttia kuiva-aineesta. Ligniini on monimutkainen bentseenirenkaista rakentunut yhdiste, jonka tarkkaa rakennetta ei tunneta vieläkään, koska sen eristäminen ehjänä on mahdotonta.

Näiden puun rakenteellisten yhdisteiden lisäksi havupuussa on niin sanottuja uuteaineita, esimerkiksi pihkaa ja muita yhdisteitä alle viisi prosenttia kuiva-aineesta.

Purun ensisijainen käyttökohde on energian tuotanto sen syntypaikassa. Sahatavaran kuivauksessa tarvitaan lämpöä, jota saadaan polttamalla purua ja kuorta. Kuitenkin sahalaitoksen energian tarpeen kattamiseen riittää normaalisti 40 prosenttia kuoren määrästä. Loppu kuori ja puru voitaisiin käyttää muuhun tarkoitukseen.

Sähköntuotanto tällä hetkellä purusta ei ole valitettavasti kannattavaa energia­tukipolitiikan takia. Valtio tukee metsähakkeen, myös ulkomailta tuodun hakkeen, käyttöä energianlähteenä, mutta kotimainen sahanpuru, joka on periaatteessa aivan samaa puuta, ei saa tukea.

Tämä on johtanut sahanpurun hinnan romahtamiseen energian lähteenä. Sahalaitoksilla kasvavat sahanpurukasat alkavat sitoa käyttöpääomia. Käyttämätön sahanpuru alkaa pikkuhiljaa pilaantua ja sitä ei voida enää hyödyntää. Lisäksi sahalaitokset joutuvat pahimmillaan supistamaan tuotantoaan. Tämä ongelma pystytään korjaamaan järkevällä tukipolitiikalla.

Purusta voidaan valmistaa sellua. Suomessa on ollut purukeittimiä sellutehtaiden yhteydessä. Niissä on keitetty sahanpurusellua, jota on sekoitettu lehtipuusellun joukkoon. Sahanpurusellun ja lehtipuusellun ominaisuudet ovat melko lähellä toisiaan.

Lehtipuusellun myynti­hinta oli heinäkuussa 2017 noin 780 euroa tonnilta. Lisäksi purusellusta on tehty teknisiä teollisuuspapereita esimerkiksi laminaattipintoja.

Uusia sahanpurun käyttö­kohteita on purusta uutetut komponentit ja niiden hyödyntäminen. Sahanpurusta voidaan uuttaa paineistetulla kuumalla vedellä hemiselluloosia. Näitä voidaan hyödyntää sellaisenaan tai kemiallisesti muokattuina muun muassa erilaisten kalvojen valmistamisessa.

Hemiselluloosia voidaan käyttää elintarvikesovellutuksissa, esimerkiksi erittäin pitkä­kestoisten ja pilaantumattomien emulsioiden tekemisessä. Hemiselluloosien on todettu myös auttavan alavirtsatievaivojen hoidossa.

Sahanpurun hiilihydraatit voidaan pilkkoa yksittäisiksi sokereiksi ja käyttää bioetanolin valmistuksessa tai sokereita voidaan hyödyntää yksi­soluorganismien ravintona, jolloin niiden muodostamasta massasta voidaan valmistaa valkuaista.

Risto Korpinen

Tekniikan tohtori, tutkija

Aiheeseen liittyvät artikkelit