Mielipiteet

Postin toimintaan kaivataan maalaisjärkeä

Mielipiteet 17.11.2017

Postin antaa sääntöjä ennemmin kuin neuvoja.

Aikoinaan talonpojat kuljettivat postia jopa henkensä uhalla. Nyt kirjepostin vastaanottamisesta ja lähettämisestä on jälleen tullut miltei mahdotonta.

Maaseudulta verkko­kauppaa tekevälle sujuvampi arki tuli tutuksi, kun Posti, tuo viestinvälityksen ammattilainen, huputti kylän ainoan lähtevän kirjepostin laatikon. Kirjelähetykset kädessä tuumailtiin, lähteäkö 13 tai 17 kilometrin päähän.

Kuukausi ennen kirjelaatikon poistoa tiedustelin Postista kylän kirjelaatikon kohtaloa luettuani tiedotteen toteutettavista kirjelaatikoiden vähennyksistä.

Kyseisen kirjelaatikon kohtalosta ei ollut tietoa, mutta vakuutettiin, että ennen poistoa siitä tiedotetaan, kuten muista lähetystavoistakin.

Eräänä päivänä kirjelaatikko olikin pois pelistä. Yhteydenottoa tai tiedotetta asukkaille ei ennakkoon annettu, saati Postin Noutomerkkiä, jolla merkitään omasta postilaatikosta lähtevä posti.

Helsingin Pääpostista ei osattu auttaa. Nouto­merkki-käytännöstä kuuli vasta puskaradion kautta. Postin Facebook-sivuilla asiakas­palvelu ei edes ehdottanut Nouto­merkkiä. Vasta kahdeksas yh­teydenotto ja suora­nainen pyyntö toi merkin omaan posti­laatikkoon.

Postin antaa sääntöjä postittamiseen ennemmin kuin neuvoja.

Sääntö numero yksi: voit merkitä lähtevän kirjepostia sisältävän postilaatikon Nouto­merkillä, mutta vain oman postilaatikkosi. Jos sinulla on enemmän lähtevää kirjepostia, et voi merkitä osaa lähteväksi naapurin postilaatikosta.

Voit toki hankkia ison postilaatikon, johon mahtuisi runsaasti lähtevää kirjepostia – ehkä jopa naapurinkin, kylän yhteisellä sopimuksella. Mutta ajatus lähettämisestä kylän yhteis­laatikosta – se ei käy, koska on edellä mainittu sääntö.

Sääntö kaksi: jos postilaatikkoosi ei tule postia, ei sieltä lähdekään kirjepostia. Oli postil­aatikko merkitty Noutomerkillä tai ei. Jotta voisi lähettää omasta laatikosta kirjepostia, pitäisi tietää minä päivinä saat sinne kirjepostia.

Hoituisiko tämä tilaamalla päivälehti? Ei, sillä ongelmana ovat olleet Postin jakelu­ongelmat. Viikonvaihteen lehdet ovat olleet jaossa tiistaina, keskiviikkona tai torstaina.

Moni pienyrittäjä ja etäkauppias käyttäisivät mielellään ja mielikuvasyistäkin Postin palveluita kannat­taakseen postipalveluiden säilymistä maaseudulla. Maaseudunkin pienyrittäjä alkaa hanka­luuksien sijaan valita ulko­maisen kuriiripalvelun noutamaan lähetyksiä suomalaiselta syrjäkylältä.

Maalaisjärki on kaukana Postin palvelu-uudistuksissa. Asiakaslähtöisyydessä ei ole pienintäkään ymmärrystä maa­seudusta, kuten etäisyyksistä lähimpään Postiin tai Postin asiamiehelle, joka tässä tapauksessa on kunnan­virastolla, avoinna kunnanviraston aukioloaikoina – sujuvampi arki- eli työpäivä, eikö totta!

Kuka korvaa Noutomerkillä osoitetuista postilaatikoista kadonneet verkkokaupan kirjelähetykset? Murtaudutaanhan Postin omiinkin kirjelaatikoihin. Noutomerkki maaseudulla on merkki kenelle tahansa poimia posti mukaansa esimerkiksi kantatien varrella olevasta postilaatikosta, jonne talolta voi olla matkaa kymmeniä tai satoja metrejä.

Postin mukaan ulko­puolisen postiin kajoaminen on rikos. Vaan mistä lähettäjä tietää, onko joku muu kuin jakaja vienyt lähtevän kirje­postin. Postin omat kirje­laatikot ovat kuitenkin lukittuja ja murrosta jää jälki. Peseekö Posti näin vastuunsa kirje­lähetysten kulun turvatto­muudesta?

Verkkokaupasta uumoiltiin maaseudulle sivuelinkeinoa sekä pitkien välimatkojen maahan uusia bisnes­mahdollisuuksia. Onhan varasto­tila ja työvoima edullisempaa kuin kaupunki­keskuksissa.

Verkkokaupan osuus kaikesta kaupasta on kasvanut, mutta ostot suuntautuvat enenevämmin Suomen rajojen ulkopuolelle; toimituskulujen nousu ja hitaus sekä epä­varmuus saavat suomalaisiakin ostoksille ulkomaisiin verkkokauppoihin.

Valtion omistama Posti ei edesauta tällä toiminnallaan suomalaisen verkkokaupan kilpailukykyä – ei kotimaan markkinoille saati ulkomaille. Leivotaanko Suomen Postista Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n suojeluksessa monialayritystä, jonka leipälajiin ei sovi perinteisen kirjepostin logistiikka, etenkään haja-asutusalueilla?

Kuka kantaisi huolta suomalaisen verkkokaupan kilpailukyvystä? Viestintä­valiokunnan vastaus kesällä oli, ettei kuulu heille. Valtioneuvoston kansliaan suuntaamaani tiedusteluun ei koskaan tullut vastausta.

Suomessa on kuljetettu postia vuodesta 1638, pian 340 vuoden ajan – alun perin postitalonpoikajärjestelmällä. Näyttää siltä, että talon­poikaisjärki on kaukana viestinvälityksen nykypäivästä ja maalta kirje­postin saa pian kulkemaan vain Vatikaanin erikoisluvin.

Pauliina Heikkilä

yrittäjä

Helsinki/Honkajoki

Aiheeseen liittyvät artikkelit