Mielipiteet

Syksy nosti esiin aluekehitystraumat

Mielipiteet 22.12.2017

Oikeudet ja velvollisuudet eivät saa riippua postinumerosta.

Tänä syksynä 21 suurinta kaupunkia ovat kokoustaneet ja nostaneet Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren profiilia. On hyvä, että kaupunkien edunvalvonta näkyy nyt aiempaa selkeämpänä: nyt puhutaan reilusti omasta edusta ja suurimpien kaupunkien intresseistä.

Monen poliittisen eliitin edustajan puheissa hallitusta on syytetty kaupunkien unohtamisesta. Kansan mielestä taas hallitus on tyly maaseudulle (MT 13.11.2017). Nämä mielikuvat eivät voi olla tosia samanaikaisesti.

Keskusteluun kaupunkien merkityksestä on tullut piirteitä, jotka mielestäni lietsovat turhaa vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun välillä. Keskustelun sävy on sellainen, että kaupungit halutaan nähdä modernina ja edistyksellisenä sekä maaseutu ja maakunnat taantumuksellisena.

Koko Suomen voimavarojen hyödyntäminen mielletään valtakunnan tasolla yksin keskustalaiseksi politiikaksi. Se on monille hyvä syy vastustaa näitä asioita valtapoliittisista syistä. Keskittämisen aatteelliset oppi-isät tulevat itärajan takaa, siellä jo vuosikymmeniä sitten oli ohjelma perspektiivittömien kylien alasajoon. Koko Suomen vastavoimaksi halutaan nostaa kaupunkipolitiikka ja kaupunkien kehittäminen.

Syksyn keskustelu toi esiin valtakunnan tason aluekehitystraumat. Onneksi maakunnissa ja paikallisella tasolla kyetään kaikesta puheesta huolittamatta yhteistyöhön oman kotiseudun elinvoiman kehittämisessä.

Uskon, että maakuntauudistus muuttaa ajattelua koskien aluekehitystä, kun kuntien ja valtion väliin syntyy uusi itsehallinnollinen toimija. On selvää, että valtiovallan tehtävänä on sen sijaan katsoa kansalaisten ja koko Suomen asiaa. Tehtävään kuuluu huolehtia kansalaisten yhdenvertaisuudesta sekä sosiaalisista ja sivistyksellisistä perusoikeuksista.

Keskustalainen ajatusmaailma lähtee tasavertaisuuden tosiasiallisen toteutumisen tavoitteesta. Sitä on arvioitava jatkuvasti, sillä ympäröivän maailman muuttuessa myös tasavertaisuuteen ja syrjintään liittyvät ilmiöt saavat uusia muotoja.

Meille keskustalaisille alueellinen ulottuvuus on osa yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. Oikeudet ja velvollisuudet eivät saa riippua postinumerosta.

Tässä tavoitteessa olemme hyvässä seurassa.

Saksan liittopäivävaalien alla julkaistut puolueiden ohjelmat nostivat alueellisen tasavertaisuuden vahvasti esille. Tavoite on puettu puolueiden ohjelmissa eri sanoin ja painotuksin, mutta tahtotila on selkeä: koko Saksa halutaan pitää elämisen arvoisena ja tarvittavat palvelut ja infrastruktuuri saatavilla.

Ajattelu perustuu siihen, että ei ole kaupunkeja ja maaseutua vaan kansalaisia, jotka tarvitsevat palveluja ja elämän mahdollisuuksia asuinpaikastaan huolimatta. Saksan vihreät muotoilevat asian keskustan tapaan: se, miten elämänpolku kulkee, ei saa olla alueellisen sattuman määräämä.

Unionipuolueet vaativat hajasijoitusstrategiaa, jossa virastojen, koulujen ja korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten sijoittamisella lisätään alueiden houkuttelevuutta. Työn on tultava nykyistä enemmän ihmisten luo, ja siihen ollaan valmiita panostamaan. Sosiaalidemokraatitkin Saksassa muistuttavat, että kaupungit ja maaseutu ovat yhtä.

Keskusta on tukenut hallituksessa kaupungistumisen vihreää kehityslinjaa. Energia- ja raideliikenneratkaisut ovat siitä esimerkkejä. Hallitus on käynnistänyt kestävän kaupunkikehityksen ohjelman, tekee erillisen kaupunkiselvityksen suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvumahdollisuuksista. Laadimme myös maakunnille tärkeän seutukaupunkiohjelman.

Kaupungistumisen vihreäkään trendi ei silti vähennä alueellisen tasavertaisuuden periaatteen arvoa, saatikka sen toteuttamiseen tähtäävän politiikan oikeutusta. Kun tuemme yritysten kykyä kasvaa ja työllistää koko maassa, voimme vähentää sekä ihmisten että alueiden välisiä eroja.

Tästä politiikasta on jo hyvät merkit nähtävillä eri puolilla maata. Talous kehittyy myönteisesti eri puolilla maata eikä ole merkkejä kasvun taittumisesta. Työttömyys laskee kaikilla alueille.

Olen koonnut koolle joukon asiantuntijoita tavoitteeni luoda suuntaviivat uudelle aluekehityspolitiikalle, joka purkaa myös vastakkainasetteluja. Yhteiskunnan muuttuessa on pohdittava tapoja hyvinvoinnin rakentamiseen koko maassa. Odotan tältä työltä paljon.

Mika Lintilä

elinkeinoministeri (kesk.)

Aiheeseen liittyvät artikkelit