Mielipiteet

Soten valinnanvapaus kuuluu maakuntahallinnolle

Mielipiteet 27.12.2017

Suomessa on Euroopan suurimmat kunnat.

Suomen perustuslakiin säädettiin kauaskantoisesti kunnallinen itsehallinto-oikeus ja mahdollisuus maakuntaitsehallintoon noin sata vuotta sitten. Kehityksen myötä kuntien vastuut ja velvoitteet ovat kasvaneet.

Euroopassa lähes poikkeuksetta meidän kuntien tärkeimmät tehtävät, kuten terveydenhoito, kuuluvat kuntien ja valtion välissä olevalle aluetasolle. Suomessa tähän ei ole vielä päästy. Yhtenä syynä muutoksen hitauteen voitaneen pitää Venäjän vallan ajoilta periytyvää hallintojärjestelmää, jossa valtio on ollut perinteisesti vahva toimija alueilla.

Kehitystä on kuitenkin tapahtunut asteittain oikeaan maakuntaitsehallintoa korostavaan suuntaan: Lääninhallitukset on lakkautettu, valtion piirihallintoviranomaisia on koottu elykeskuksiksi. Kunnat ovat luoneet maakuntatason kuntayhtymiä palvelujen tuottamiseksi.

Ohjaajana on ollut palvelujen tarve, tehokkuusvaatimus, kustannussäästöt ja demokratian vahvistaminen.

Tämän kehityskulun tietoinen loppuunsaattaminen edellyttää maakuntaitsehallinnon toteuttamista. Maakuntaitsehallinnossa kaikki edellä mainitut tehtävät organisoidaan suuren kunnan tapaan. Lähihistorian esimerkkinä meillä on Kainuun malli. Toinen pitkälle toimiva esimerkki on Ahvenanmaan maakuntaitsehallinto.

Maakuntaitsehallinto nähdään meillä yksittäisten puolueiden valtapoliittisena ratkaisuna. Muualla Euroopassa se on enimmäkseen jossain muodossa käytössä puolueista riippumatta.

Suomi syntyi vahvan kunnista ja maakunnista nousevan kansan tuella itsenäisyysjulistusta myöten. Suomen syntyessä jotkut puolueet halusivat maakuntaitsehallinnon sijaan korostaa kuningasvaltaa. Tämä olisi jatkanut tsaarinvallan perinnettä. Vasemmistolle valtion roolin korostaminen on ollut luontaista.

Jokaisen mielipiteen antajan intressi on pyrittävä tunnistamaan myös nykykeskustelussa ja nähtävä kokonaisuuden etu. Esimerkiksi vahvan keskushallinnon asiantuntijat näkevät asemansa uhatuksi ja pyrkivät ohjaamaan kehitystä siihen suuntaan, että heidän asemansa säilyy eikä todellista maakuntaitsehallintoa verotusoikeuksineen synny. Yksityiset yritykset ottavat mielellään isännän paikan rengin sijaan.

Keskustelu on edennyt valtion piirihallintoviranomaisten kokoamisesta ja kuntarakenneuudistuksesta valinnanvapauteen sen sijaan, että olisi päästy suoraan maaliin eli maakuntaitsehallinnon järjestämiseen suorine vaaleineen ja verotusoikeuksineen. Näin on aiheutettu paljon pysyvää harmia.

Suomessa on Euroopan suurimmat kunnat. Keskimääräinen kuntakoko ylittää jo 16 000 asukasta, kun se keskimäärin on EU:ssa noin 5 000 asukasta. Palvelujen saatavuuden kannalta harvaan asutussa maassa tämä on jo ongelma.

Kuntarakenneuudistuksen aikana vuodesta 2005 lähtien keskustelua ei käyty lainkaan siitä, että kilpailua pitäisi lisätä. Keskustelun siirtyessä maakuntahallintouudistukseen kilpailun lisääminen on tullut joillekin maakuntahallintouudistusta tärkeämmäksi.

Sekä nykytilanteessa että maakuntaitsehallintossa on mahdollisuus ja oikeus kilpailuttaa toimintoja ja lisätä näin harkitusti ja hallitusti yksityisen sektorin osuutta palvelujen tuotannossa.

Nykyinen kehitys uhkaa romuttaa Suomen hyvinvointivaltion keskeisen idean ja koko uudistuksen keskeiset tavoitteet, säästöt ja toimivat palvelut, julkisesti hallitun ja kustannetun ilmaisen terveydenhoidon kansalaisille.

On todennäköistä, että nykyinen sote- ja maakuntaitsehallintouudistus ei kokonaisuutena etene.

Valinnanvapauden ensisijaisuuden korostaminen, kuten kuntarakenteen silmäkoon uudistamisen kautta eteneminen aiemmin, jättäisi jälkeensä myöhemmin vaikeasti korjattavia virheitä. Jälleen kerran aikalisä on parempi kuin huonon ratkaisun tekeminen.

Mökin mummolta on liikaa vaadittu, että hänen pitäisi sairastaessaan valita terveyskeskus tai sairaala. Sitä varten hänen tulee valita maakuntavaltuutettu ja maakuntajohtaja neljän vuoden välein. Heidän tehtävänsä virkakoneistonsa avulla on valmistella kilpailutukset ja ulkoistukset määräajoiksi.

Ratkaisu tilanteeseen on maakuntahallinnon maaliin vieminen verotusoikeuksineen siten, että tietty valtiontasausjärjestelmä on mukana. Maakuntien on omilla toimillaan voitava lisätä maakuntansa elinvoimaisuutta ja siten tuloja. Tämä tehtävä ei voi olla vain suurten kaupunkien, jos maakunnat vastaavat palveluista myös taloudellisesti.

Maakuntien tehtävä on uuden virkamiehistönsä avulla järjestää palveluita, kuten kunnat ovat järjestäneet. Tässä kontekstissa yksityisten palveluntuottajien kilpailuttaminen on luontevaa. Malli ei estä yksityisen kilpailukykyisen toimijan palveluita ainoana jossakin pienessä kunnassa. Toimiihan R-kioskikin ainoana kioskina usealla paikkakunnalla siksi, että jos se nostaa hintoja liikaa tai palvelee huonosti, on vaara, että tulee S-kioski.

Kilpailuasetelma siis pitää olla, mutta hyvinvointivaltion mallin mukaisesti.

Yrjö Myllylä

YTT

Alueellisen ennakoinnin asiantuntija

Aiheeseen liittyvät artikkelit