Mielipiteet

Kuva ilmastoasioiden takapajulasta ei vastaa totuutta

Mielipiteet 03.01.2018

Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisessä on paljon järkeä.

Olemmeko Suomessa hyviä, pahoja, perässähiihtäjiä vai edelläkävijöitä? Aivan varmasti olemme, mutta mihin verrattuna ja asettelemmeko kysymykset oikein?

Taannoin brittilehti Daily Telegraph listasi syitä, miksi Suomi on maailman paras maa. Olemme kuulemma maailman ykkösiä ympäristöystävällisyydessä. Lisäksi maassamme huojuu tiheämmin puita kuin missään muualla Euroopassa ja jopa pääkaupunkimme on vihreä. Suomi on sijoitettu myös ilmastopolitiikan vertailussa kärkisijoille.

Tällaisia vertailuja on vaikea ottaa tosissaan. Suomessa on moni asia mallillaan, mutta mikään maa ei ole kaikille paras. Jos ei pidä vehreydestä, niin kannattaa pysyä kaukana Suomesta.

Joskus käy myös niin, että vihreä Suomi näyttäytyy takapajulana ilmastoasioissa, mutta näkökulma voi olla sekä ahdas että vino.

Esimerkiksi energia­intensiivisen teollisuuden on todettu käyttävän paljon sähköä verrattuna muihin toimi­aloihin. Lisäksi on havaittu, että teollisuus maksaa alempaa energiaveroa kuin esimerkiksi kukkakaupat ja että verrattuna korkeampaan energiaveroon, alhaisempi vero on matala.

Onko tällaisissa vertailuissa mieltä, kun ilmiöt ovat itsestään selviä, arkipäiväisiä ja maailmanlaajuisia? Asiat näyttävät toisenlaiselta, jos oletetaan, että maailmassa on muitakin maita kuin Suomi. Oletettavasti näin on.

Vinoista havainnoista johtuen Suomessa on tultu siihen johtopäätökseen, että teollisuus tuhlaa energiaa, saa kukkakauppoihin verrattuna etua ja rasittaa valtiontaloutta, ellei energiaveroja koroteta roimasti.

Faktat ovat oikeita, mutta johtopäätökset vääriä. Totta kai energiaintensiivinen teollisuus on energiaintensiivistä. Paperitehdas tarvitsee paljon energiaa riippumatta siitä, missä maassa se sattuu sijaitsemaan. Suomessa tehtaita on paljon. Tämä ei kuitenkaan ole sattumaa, vaan johtuu siitä, että maassamme on tarvittavaa osaamista ja raaka-aineita.

Energian kulutus ei maailmassa vähene, vaikka tuotteet valmistettaisiin muualla. Työpaikat ja tulot Suomessa sen sijaan vähenisivät.

Energiaverojen korottaminen ei parantaisi kukkakauppojen asemaa, sillä ne eivät kilpaile teollisuuden kanssa. Päinvastoin, itsekin ostan kaktukseni teollisuudesta saamillani rahoilla. Ne rahat ovat peräisin maailmanlaajuisilta markkinoilta, joilla kilpailu on kovaa.

Onko todella niin, että valtio voi veroja korottamalla rikastua loputtomasti ja firmat eivät ole moksiskaan? Tällainen ikiliikkuja ei ole mahdollinen, sillä lisäkustannukset nakertavat teollisuuden kilpailu­kykyä. Kotimaisten tehtaiden verotaakan lisääminen antaisi ulkomaisille tehtaille etumatkaa. On vaikea nähdä, että tästä jäisi valtiolle käteen mitään hyvää.

Metsien hiilinieluista löytyy samankaltaisia vertailuja. Metsissämme olisi huomenna enemmän puuta verrattuna tilanteeseen, jossa tänään ei puuta korjata. Havainto on selviö, mutta mitä siitä pitäisi oppia? Tapahtuuko muualla toisin ja onko Suomen puu­varojen kehitys huono? Pitäisikö puuta jalostaa jossain muualla?

Monet väittävät, että Suomessa tehdään vääränlaisia puutuotteita, jotka eivät vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Jos asiaa ajattelee yhtään tarkemmin, niin nykytuotteiden on oltava täsmälleen oikeanlaisia nykytarpeisiin, sillä ne käyvät kaupaksi eivätkä kasaannu tuotantolaitosten pihoihin.

Tulevaisuuden puunjalostukseen verrattuna olemme takapajuisia, ja juuri tästä syystä maassamme kehitetään jatkuvasti uudenlaisia tuotteita. Metsäteollisuuden panostus innovaatioihin on viime aikoina noteerattu laajasti, ja se on synnyttänyt niin uusia tuotteita kuin investointejakin. Silti olemme aina tulevaisuutta jäljessä, myös tulevaisuudessa.

Bulkin tuottajaksi parjattu teollisuutemme haluaa nostaa tuotteidensa jalostusastetta, koska liiketoiminnan tarkoitus on tehdä entistä enemmän rahaa. Kertaalleen jo kuolleeksi julistetun metsäteollisuuden pulssi ja halu kehittyä ovat paljon voimakkaampia kuin julkisuudessa käytävä keskustelu antaa ymmärtää.

Bulkkituotteita koskevassa keskustelussa on muutenkin koomisia piirteitä. Onko viisasta valmistaa tuotteita, joita tarvitaan paljon? Onko bulkkituotteiden rinnalla haluja ja mahdollisuuksia valmistaa toisenlaisia tuotteita? Kyllä ja kyllä.

Joka tapauksessa uskomme, että uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisessä on paljon järkeä verrattuna siihen, että käytämme uusiutumattomia ja toivomme, etteivät ne lopu.

Ahti Fagerblom

energia- ja ilmastopäällikkö

Metsäteollisuus ry

Aiheeseen liittyvät artikkelit