Mielipiteet

Eläinsuojelulaki uudistuu – mikä muuttuu?

Mielipiteet 10.01.2018

On tärkeää, että kotieläintahot tuovat lausunnoissaan esiin oman kantansa.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinsuojelulain suurremontti on loppusuoralla. Luonnos laiksi eläinten hyvin­voinnista tuli lausunnoille juuri ennen joulua, kuten oli luvattukin.

Termi eläinsuojelu jäi nyt historiaan ja siirryttiin eläinten hyvinvointiin, mistä kertoo lakiluonnoksen nimikin. Lausuntoaikaa on helmikuun 2018 loppuun, sen jälkeen lakiluonnos menee eduskuntakäsittelyyn. Voimaan laki tulisi 2020 maakuntauudistuksen yhteydessä.

Nyt julkaistut pykälä­ehdotukset vaikuttavat ensilukemalta suhteellisen tarkoituksenmukaisilta kotieläintuotannon kannalta. Uutta on korostettu vaatimus siitä, että ihmisen hoidossa olevan eläimen tulisi voida toteuttaa tärkeitä olennaisia käyttäytymis­tarpeitaan.

Tähän vaatimukseen perustuu myös eläimen jatkuvan paikalleen kytkemisen kieltäminen pysyvässä pito­paikassa, tosin lypsylehmiä ja hiehoja koskevin poikkeuksin. Hevosten ja sonnien jatkuva kytkettynä pitäminen kuitenkin kiellettäisiin. Emakon ja ensikon pitoa tiineytyshäkissä tultaisiin rajoittamaan mutta 15 vuoden siirtymäajalla.

Kivuliaissa toimenpiteissä, kuten nupoutuksessa tai possun kastraatiossa, vaadittaisiin aina kivunlievitys.

Uutta tulisi olemaan myös listat eläinlajeista, joita voidaan pitää tuotantoeläimenä, sirkus­eläimenä tai kiertävissä eläinnäyttelyissä. Tuotantoeläinlistauksessa ovat mukana kaikki tällä hetkellä tuotantoeläimenä pidettävät lajit. Listoilla on myös hevonen, jonka asema määräytyy käyttö­tarkoituksen mukaan.

Jalostussääntelyäkin tarkennetaan: lakiin kirjattaisiin pyrkimys elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Hyvä linjaus erityisesti tiettyjen lyttykuonoisten koirarotujen osalta, joiden synnytys vaatii yleensä sektion pennun suuren pään vuoksi, samoin kuin belgian sininen -nautarotu, jonka vasikka on liian suuri syntymään normaalisti.

Uutta olisi myös eläimen luovutuksen yhteydessä vaatimus kertoa eläimen terveydentilasta ja hyvinvoinnin kannalta tarvittavista tiedoista. Eläintä ei saisi enää pitää kaupan toreilla ja markkinoilla eikä luovuttaa alle 16-­vuotiaalle ilman huoltajan suostumusta.

Eläinkilpailut, joissa eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle tai muulle kivulle ja kärsimykselle, mukaan lukien ainakin ravi­kilpailut ja matkaratsastus, olisivat ilmoituksenvaraista toimintaa. Uutta olisivat myös kilpailun järjestäjän pätevyysvaatimukset.

Valvontaviranomaiselle ollaan antamassa joitakin lisäkeinoja ja entisiä täsmennettäisiin.

Edelleen valvontaa tehtäisiin sekä epäilyn perusteella että ilman epäilyä suunnitelman tai määräyksen perusteella. Viranomaiseksi lisätään nyt uutena maakunta, joka päättäisi valvontaa tekevästä virkamiehestä.

Valvontaviranomaisen pätevyysvaatimusta ei toivomuksista huolimatta ole luonnokseen kirjattu.

Ilmoitusvelvollisuus mahdollisesta eläinsuojelu­ongelmasta laajenisi muun muassa lomituspalveluun, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jopa seurakuntaan ja ulosottoviranomaiseen.

Uutena hallinnollisena keinona tulisi viranomaisen antama kehotus, kun laiminlyönti on vähäinen, esimerkiksi jos ilmoitus on tekemättä tai laiminlyönti on korjattavissa heti.

Kiireelliset eläinsuojelulliset toimenpiteet (hoidon hankkiminen, lopettaminen) jaetaan nyt useaan eri laki­pykälään, kun ne aikaisemmin olivat vain yhdessä.

Omistajan oikeusturva varmistetaan edelleen hallintolain mukaan. Tähän olisi toivonut kirjausta lakitasolle ainakin tarkastuspöytäkirjan jättämisestä tietyn ajan sisällä, mutta sitä ei nyt ole.

Lakiluonnos muuttunee lausuntokierroksen ja eduskuntakäsittelyn aikana. On tärkeää, että kaikki kotieläintahot tuovat lausunnoissaan esiin oman kantansa. Laki eläinten hyvinvoinnista on yksi tärkeimmistä säädöksistä, joka koskee kaikkea eläinten pitoa, eläimen omistajan vastuita ja velvollisuuksia.

MTK:ssa on linjattu, että uudistettavan eläinsuojelulain tulee olla maailman paras eläinsuojelulaki, joka huomioi sekä tuotantoeläinten että maatalousyrittäjien hyvin­voinnin ja varmistaa kotimaisen maataloustuotannon jatkuvuuden.

Jokaisen suomalaisen on ymmärrettävä, mihin laki velvoittaa. Kansallisen lain­säädäntömme ei tule heikentää kotimaisten kotieläin­tuotteiden kilpailuasemaa muita EU-maita tiukemmilla eläintenpidon normeilla.

Suomalaiset maatalous­yrittäjät ovat valinneet kotieläintuotannon strategiaksi vastuullisuuden ja laadun. Eettisen laadun yksi ulottuvuus on eläinten hyvinvointi.

Leena Suojala

asiantuntija- eläinlääkäri

MTK

Aiheeseen liittyvät artikkelit