Mielipiteet

Lantaravinteiden kiertoon tarvitaan ratkaisuja

Mielipiteet 12.01.2018

Biokaasutuotanto oli olennainen osa ongelman ratkaisua.

Osallistuimme kolmanteen ManuResource-konferenssiin Hollannin Eindhovenissa marraskuun lopussa. Paikalla oli 240 lanta-alan virkamiestä, yrittäjää ja tutkijaa 28 maasta. Ensimmäiseen konferenssiin (MT 17.1.2014) verrattuna osallistujien ja maiden määrä oli hieman kasvanut, mutta oliko muuta tapahtunut neljässä vuodessa?

Lannan hyödyntämisessä on otettu askelia eteenpäin. Silti on paljon tehtävää, jotta ongelmat todellisilla lannan ylituotantoalueilla saadaan ratkaistua.

Konferenssissa keskityttiin lannan prosessoinnin tekno­logioihin ja lopputuotteisiin sekä niiden ympäristö­vaikutuksiin ja niitä ohjaavaan lainsäädäntöön, erityisesti nitraattidirektiiviin.

Valtaosa ohjelmasta keskittyi Hollannin ja Belgian Flanderin suuriin lanta­haasteisiin. Alueen kotieläintuotannon on sallittu laajenevan tuonti­rehuun nojautuen, eikä lannalle ole riittävästi omaa tarvetta. Erään esityksen mukaan Hollannissa lantaa olisi vuosittain kymmenen senttimetrin korkeudelle maan­pinnasta tasaisesti koko maahan levitettynä.

Ratkaisua haettiin paitsi lannan prosessoinnista, myös lantaan liittyvän lainsäädännön muuttamisesta. Euroopan komission virkamiehet ottivat vastaan täyslaidallisen vaateita.

Lannasta prosessoitujen tuotteiden status lantana tulisi useiden kokoukseen osallistuneiden tahojen mielestä poistaa. Tällöin nitraattidirektiivin lannan kokonaistyppeä koskeva käyttörajoitus (170 kg N/ha) ei koskisi niitä. Toisaalta kysyttiin, onko tämä vain lanta­ongelman kiertämistä.

Komissio edellyttää selkeitä kriteerejä, miten voidaan kestävästi tuottaa turvallisia lannoitevalmisteita, joiden ympäristövaikutukset eivät ylitä väkilannoitteiden vaikutuksia. Hyväksyntäkriteerien valmistelua ollaan aloittamassa.

Komission edustajat korostivat, että nitraattidirektiivissä on kyse ensisijaisesti ympäristönsuojelusta. Se ei tähtää esimerkiksi lannoitemarkkinoiden tehostamiseen.

Käsitys siitä, mikä on lannan prosessointia, vaihtelee.

Suomessa Lynet-tutkimuslaitokset linjasivat hallitusohjelmassa mainitun kehittyneen prosessoinnin olevan orgaanisten, ravinteikkaiden materiaalien käsittelyä niin, että materiaalin kuljetettavuus paranee ja sitä voidaan myös erotella erilaisiin fraktioihin, jolloin ravinteiden hyödyntämismahdollisuudet paranevat (Luke Raportti 45/2017).

Hollannin ja Flanderin lainsäädännössä kotieläintiloille on selkeät velvoitteet prosessoida lantaa, mikäli ne eivät voi osoittaa sille riittävää omaa tarvetta. Prosessoinniksi mielletään kuitenkin lannan kuljettaminen sellaisenaan maan rajojen ulkopuolelle.

Lantatypen poistaminen ilmakehään nitrifikaation ja denitrifikaation avulla on yksi prosessointimahdollisuus. Tällaiset toimet eivät kuitenkaan ole todellista lannan prosessointia. Pikemminkin ongelma siirretään toisaalle.

Hollannin ja Flanderin lähialueillakin on runsaasti lantaa kierrätettäväksi. Typen­poistoon voi liittyä suuret kasvihuonekaasupäästöt (dityppioksidi) eikä typen poistaminen kierrosta ilmakehään ole kiertotalouden tavoitteiden mukaista. Toimiin liittyy myös riskejä. Jos tautipaine kasvaa, lannan kuljettaminen alueelta toiselle loppuu heti.

Todelliseen lannan prosessointiin on teknologisia ratkaisuja, ja uusia kehitetään. Teknologioista voi muodostaa erilaisia prosessiketjuja riippuen siitä, millaista tuotetta tavoitellaan ja kuinka paljon ravinteita on väkevöitävä kuljettamista varten.

Monissa esitellyissä ratkaisuissa biokaasutuotanto oli olennainen osa ketjua. Se mahdollistaa erilaisten massojen yhteiskäsittelyn ja tuottaa jalostamisessa tarvittavaa energiaa.

Lannan prosessoinnin ratkaisuja pyritään luomaan sekä tilamittakaavaan että suurempiin laitoksiin. Todellisten lantak­eskittymien alueilla suuret laitokset ovat todennäköisesti kustannustehokkain mahdollisuus väkevöidä ravinteita. Muodostuvat tuotteet voivat olla väkilannoitteita vastaavia.

Konferenssin retkikohteilla kävi ilmi, että kehitystyötä tarvitaan edelleen ja Hollannissa sianlannasta eroon pääseminen maksaa tilalle huomattavasti (yli 20 euroa/tonni). Lannan sisältämä orgaaninen aines tarvittaisiin kipeästi alueen pelloille ilman fosforia.

Mitä Suomessa?

Suomessa lantahaaste koskee tiettyjä alueita ja tiloja erityisesti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Osa lantaravinteista tulisi prosessoida ja siirtää nykyistä tehokkaammin tiloille, joilla ravinteita tarvitaan. Haaste tulisi ratkaista, kun se vielä on mahdollista vapaaehtoisin toimin.

Aina ei edes tarvita lanta­ongelmaa prosessoinnin käyttöönottamiseksi. Tila voi myös prosessoida lantaa esimerkiksi ollakseen energia- ja ravinneomavaraisempi kuin perinteisellä lannankäsittelyllä on mahdollista.

Ratkaisuja tarvitaan siis kaikissa mittakaavoissa tilakohtaisista toimista useiden tilojen yhteisiin ja suuriin keskitettyihin laitoksiin saakka. Lantaravinteiden jalostaminen ja kierrättäminen on mahdollisuus, joka pitää hyödyntää. Nyt.

Sari Luostarinen

erikoistutkija, Luke

Airi Kulmala

ympäristöasiantuntija, MTK

Aiheeseen liittyvät artikkelit