Kolumnit

Vihreät eksyivät maaseudulla

Jouni Kemppainen
Kolumnit 10.11.2017

Touko Aallon johtama vihreät on huomattavan hajanainen joukko.

Vihreiden vaaliristeily oli vahvasti julkisuudessa menneenä viikonloppuna. Toisin kuin piti, pääosaan ei noussut puolueen presidenttiehdokas Pekka Haavisto. Julkisuuden varasti puoluejohdon harmiksi helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra. Hänen maaseutua koskeva tunnelmointinsa leimaa vihreitä vielä pitkään.

Kohu alkoi, kun Diarra omalla Facebook-sivullaan katsoi, että ainoa syy muuttaa maaseudulle on "insesti ja se, että kukaan ei kuule, kun vaimo huutaa apua".

Helsinkiläisvaltuutettu itse pahoitteli lausuntoaan tuoreeltaan. Sen sijaan puheenjohtaja Touko Aallolta anteeksipyyntö tuli vasta tiistaina, päiviä kestäneen vaivautuneen ja raskauttavan julkisen paineen jälkeen.

Maaseudulla asuvia vihreät möläytykset eivät sinänsä hetkauta. Itsetunto on varmasti sen verran kohdallaan, että epäasiallisuudet jäävät omaan arvoonsa. Sen sijaan koko maassa kannatustaan kasvattaneelle vihreälle puolueelle mennyt viikonloppu oli katastrofi.

Kaupungin ja maaseudun välisiä suhteita käsitellyt paneelikeskustelu Vantaan kokouksessa sai omituisen sävyn. Kun Diarran lausumaa käsiteltiin, koko puolueväki ja etenkin etupenkissä istunut Aalto kiemurtelivat kiusaantuneina.

Voiko maakuntien vihreitä ja heidän potentiaalisia kannattajiaan enää tökerömmin kohdella? Eivätkä Diarran lausunnoista toki ylpeitä olleet pääkaupunginkaan vihreät. Silti mieleen tuli, ovatko puheet metropolivihreiden ylimielisyydestä sittenkin näin totta?

Paneelikeskustelun ja sen jälkeisen mielipiteenvaihdon jälkeen moni kokousväessä jäi muutenkin ymmälle. Iso osa paikalla olijoista tuki tai ainakin ymmärsi kotimaista ruuan tuotantoa ja sen karuja edellytyksiä.

Ruuan puhtaudelle, eläinten eettiselle kohtelulle ja antibioottivapaudelle riitti salissa ymmärtäjiä, mutta suuren osan mielestä kotimaisella tuotannolla ei ole mitään itseisarvoa.

Näiden markkinaliberaalien mielestä kotimaista maataloutta ei kerta kaikkiaan tarvita. Markkinoiden pitää antaa toimia ja ulkomailta ruokaa on saatavissa, kuulemma riittävästi ja halpaan hintaan.

Vihreiden kannatus on viimeisen vuoden aikana kohonnut kohisten ja puolue on vahvasti tarjolla myös seuraavaan hallitukseen. Vihreät myös hallitsee mielipiteenmuodostusta ilmastonmuutokseen ja ympäristöön vaikuttavissa asioissa. Aallon johtaman joukon vaikutus muihin puolueisiin on huomattava.

Tässä suhteessa maaseudun väelle ei ole lainkaan samantekevää, mitä mieltä vihreät on maaseudusta, maataloudesta, metsistä ja maakuntien vahvan talouskasvun tukemisesta.

Tällä hetkellä vihreissä on katto korkealla ja seinät leveällä. Puolueeseen virtaa sekä markkinaliberaaleja, luontoaktiiveja, metropolifaneja että aivan tavallisia erityisesti ilmastonmuutoksesta huolestuneita suomalaisia.

Tähän asti Aalto on varonut tiukkoja poliittisia linjauksia. Hän haluaa varmistaa liikkumavaran seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Kohta on kuitenkin niiden aika. Eikä tehtävä ole helppo. Niin hajanainen joukko Aallolla on johdettavanaan. Silti vihreiltä on odotettava vastuullista politiikkaa, myös maaseudun osalta.

Aivan samalla tavalla kuin kaikilta muiltakin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit