Maaseudun Tulevaisuus
Kolumnit

Brassiliha maistui pahalle, mutta vain hetken

Veikko Niittymaa
Kolumnit 29.03.2017

Veikko Niittymaa: Kiina on ensimmäisten boikottimaiden joukossa avannut taas rajansa brassilihalle.

Vai ettei ole ruualla ja ruuantuottajilla merkitystä. Maailman suurin elintarvikkeiden vientimaa Brasilia meni lähes polvilleen pari viikkoa sitten alkaneen lihaskandaalin mukana.

Maan johto presidenttiä myöten on tyynnyttänyt kriisiä ja viestittänyt lihaa ostaville maille, että asiat hoidetaan kuntoon.

Brasilia on toki erikoistapaus, sillä liha on maan kolmanneksi tärkein vientituote soijan ja rautamalmin jälkeen. Lihan vientitulot ovat 2,5-kertaisia Suomen paperivientiin verrattuna.

Lisäksi liha on tehnyt kauppansa ja tuonut toivoa historiansa syvimmässä suossa rämpivään Brasilian talouteen.

Ruokakriisi sai hämmentävät mittasuhteet. Yli 30 maata pisti rajansa säppiin brasilialaisilta lihakonteilta, myös suurin ostaja Kiina. EU pysäytti tuonnin laitoksista, joissa Brasilian viranomaisten mukaan on ollut epäselvyyksiä.

Laineet alkavat madaltua yhtä nopeasti kuin ne nousivatkin. Kiina on ensimmäisten boikottimaiden joukossa avannut taas rajansa brassilihalle.

On ilmeistä, että pilaantunutta lihaa on päätynyt vientiin, ehkä myös Suomeen. Evira voi löytää ostajat, joille on tullut lihaa epäillyistä laitoksista, mutta siihen se jää. Lihat on syöty.

Ruoka on politiikkaa ja Brasiliassa myös sisäpolitiikkaa. Brasiliassa ei tutkittu pilaantunutta lihaa, vaan lihamarkkinoille pesiytynyttä korruptiota.

Brasiliassa on paljastunut useita isoja korruptioskandaaleja muun muassa energia-alalla. Lihaskandaali on jatkoa niille.

Mitä Brasiliassa sitten tehtiin?

Lihantarkastajien epäillään ottaneen vastaan vuosien ajan lahjuksia ja vastapalveluksena päästäneen epäkuranttia tavaraa markkinoille.

Julkisuudessa vihjailtiin jopa siitä, että tarkastajat antoivat lihayritysten täyttää itse tarkastuspaperit.

Pidätettynä on kolmisenkymmentä virkamiestä. Kolme lihanjalostuslaitosta on suljettu ja 21 pantu vientikieltoon. Tapausta on tutkittu jo kaksi vuotta ja pilaantunutta lihaa lienee pesty puhtaaksi paljon kauemmin.

Maan liha-alan jättiläiset, maailman suurin naudanlihan viejä JBS ja siipikarjanlihan ykkönen BRF ovat mukana sopassa. Kumpikin on laajentunut aggressiivisesti ympäri maailmaa, myös Euroopassa.

On vaikea uskoa, etteivät teurastamojen omistajat tietäisi, mitä peliä heidän laitoksissaan pelataan.

Lihan laadun varmistaminen ja takaaminen on ehdoton edellytys skandaalin ryvettämälle alalle, mutta vähintään yhtä tärkeää on kitkeä alalle pesiytynyttä korruptiota.

Ellei korruption vastaisessa taistelussa onnistuta, puheet läpinäkyvyydestä ja jäljitettävyydestä ja samalla ruuan eettisyydestä ovat hataralla pohjalla.

Suomalaiset on tuuditettu luottamaan siihen, että kaikki mitä kaupassa myydään ja ruokaloissa tarjotaan, on turvallista. Lihaskandaali osoitti taas kerran, ettei niin aina ole.

Lähiviikot ja kuukaudet näyttävät, miten suomalainen kuluttaja reagoi. Hullunlehmän tauti ja hevosenlihakohu vähensivät myös sianlihan kulutusta, vaikka kumpikaan ei liity sikoihin mitenkään.

Ehkä ruokaskandaaleja on nähty niin paljon, etteivät ne enää hetkauta? Niistä on tullut viihdettä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit