Kolumnit

Byrokratia ja valvonta ovat hyvästä

Heikki Vuorela
Kolumnit 13.09.2017

Valtaosa meistä haluaa, että joku valvoo – noita muita. Haluamme siis byrokratiaa, koska ilman sitä ei ole järjestystä, minulle kuuluvien tukien maksatusta eikä muuta oikeutta kuin vahvemman.

Veikkaan, että moni lukija odottaa kaupan asiamiehen nimittämistä. Se on yksi virka lisää, ja virkoja on vain byrokratiassa.

Toisaalta kaikki eivät surreet eläinsuojeluvaltuutetun lakkauttamista, vaikka se ehkä kuluttajille olisikin ollut yksi lisävakuutus sille, että Suomessa eläinten hoidossa ollaan maailman kärjessä.

Metsänomistajilta kysyttiin kuusi vuotta sitten, pitääkö metsien käsittelyä valvoa. 81 prosentin mielestä pitää, vastaajasta riippuen kannustamaan joko hakkuiden lisäämiseen tai vähentämiseen. Siis noita muita, minä kyllä osaan.

Kaikkihan riippuu siitä, minkälaista byrokratia on. Kuten lääkkeissä, liika on myrkkyä, mutta liian vähä jättää taudin kolottamaan.

Pian sen jälkeen, kun opittiin tekemään lihasäilykkeitä, joukko purkittajia marssi Yhdysvalloissa poliitikkojen puheille. Ongelmana oli sääntely. Tarkemmin: sen puute.

Kun säännöksiä ei ollut, markkinoille tuli pilaantunutta säilykettä. Se uhkasi pelottaa ostajat kaikilta. Siksi laatupurkittajat halusivat mahdollisimman tiukan lainsäädännön kurittamaan itseään mutta ennen muuta muita.

Geenimuuntelulla olisi toinen maine, jos Monsanto olisi toiminut samoin. Se oli jo päättänyt, että gm tuodaan markkinoille vasta, kun virallinen elintarvikevalvonta on vakuuttanut sen turvalliseksi. Sitten pääpomon hermo petti. Hän vaati poliitikkoja hyväksymään gm-tuotteet ilman aikaa vievää valtion omaa tutkimusta. Monsanto sai poliitikot kääntämään päänsä ja kuluttajat selkänsä.

Ensimmäinen ja helpoin kysymys pahassa tai hyvässä byrokratiassa on, kohdistuuko se minuun vai muihin. Pitäisikö Etelä-Euroopan viljelijöille antaa EU:n maataloustukea ilman sitäkään vähää valvontaa ja velvoitteita kuin nyt?

Pitäisikö kaikille maksaa kansalaispalkkaa? Vai pitääkö työttömyyskorvaus ”ansaita” ilmoittautumiskäynneillä ja määrämonella työ­hakemuksella?

Jos haluaa muille byrokratiaa, joutuu väistämättä hyväksymään, että sitä valuu omallekin tielle menoa hidastamaan.

Toinen kysymys on, onko byrokratian päätehtävä valvoa alamaisia vai turvata heidän tasapuolinen kohtelunsa. Isoa Veljeä haluavat kriisittömänä aikana vain ne, joiden valtaa, vallantunnetta tai palkka­pussia se pönkittää.

Valvovaa byrokratiaa voidaan pitää ranskalais-­venäläisenä perinteenä. Palveleva byrokratia on hollantilais-­ruotsalainen ihanne. Siitä, mihin sijoittaa EU:n, elyn tai maakunta­hallinnon, jokaisella lienee oma mielipide.

Alun perin byrokratiaa tarvittiin verojen perimiseen ja sotaväen ottoon. Maailma sai kirjoitustaidon, koska byro­kratia tarvitsi sitä.

Byrokratian ihannetilassa virkamies päättää asioita ennakkoon sovitulla tavalla, vailla intohimoja.

Rinnalleen byrokratia tarvitsee kuitenkin sitä valvovan, kansan tahtoa tarmokkaasti toteuttavan demokratian. Ilman sitä tuloksena on jossain korruptio ja mielivalta, toisaalla tukahduttava tehottomuus ja jokaisen byrokratia­yksikön pyrkimys kasvaa syöpäsolun lailla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit