Maaseudun Tulevaisuus
Kolumnit

Kuopatkaa vuoden turhakkeen valinta

Sari Penttinen
Kolumnit 14.12.2016

Sari Penttinen: "Valitkaa mieluummin vaikka kuumottavin kiertäjä tai upein elinkaari -tittelin saaja."

Hei Suomen Luonto -lehden toimitus, eikö olisi jo aika kuopata vuoden turhake -kilpailu? Muun muassa muovinen kananmunakotelo, hajustettu roskapussi ja vaipparoskis ovat vuosien kuluessa saaneet tittelinsä.

Ensimmäisen kerran vuoden turhake valittiin vuonna 2000. Silloin tittelin sai lehtipuhallin. Vekotin lienee yleistynyt räjähdysmäisesti noista ajoista.

Kaikista tittelin saaneista löytyy kyllä minunkin mielestäni ihan oikeita turhakkeita. Esimerkiksi hampurilaisaterioiden kylkiäiset täyttävät omat kriteerini. Ne eivät täydennä itse asiaa eli syömistä vaan ovat turhaa tavarasälää, jolla yritetään lapsiperheet houkutella paikalle. Sen sijaan, että keskityttäisiin itse asiaan, eli syömiseen ja ruuan laatuun.

Eikö olisi, Suomen Luonto -lehden toimitus, mukavaa korottaa vähän rimaa eikä mennä sieltä, missä aita on matalin? Käyttäkää saamanne mediahuomio paremmin ja kaatakaa valistusta kansan päähän. Valitkaa mieluummin vaikka kuumottavin kiertäjä tai upein elinkaari -tittelin saaja lehtenne lukijoiden kanssa.

Kertokaa, miten hiton hienosti meillä osataan tehdä vähemmästä enemmän tai kuinka monta kertaa joku raaka-aine käytetään uudestaan.

Elinkaaret ja kiertotalous ovat aika tuntemattomia monille ihmisille. Kuvitelmia on sitäkin enemmän ja lisää vettä tietämättömyyden myllyyn heitetään tällaisilla turhakkeiden valinnoilla. Paljon on parannettavaa kierrätyksessä ja ihmisten kulutustottumuksissa, mutta eivät ne sillä muutu, että ylläpidetään vanhoja uskomuksia. Markkinatalous on aikamoinen veijari, jos kukaan ei halua käyttää tai tarvitse muovista kananmunakoteloa, sen tuotanto loppuu.

Tänä vuonna turhakkeeksi valittiin muovikassi. Suomen Luonto -lehden toimitus valitsi voittajan lehden lukijoiden lähettämien yli viidensadan ehdokkaan joukosta. Toimitus perustelee valintaansa halulla kiinnittää huomiota muovin aiheuttamiin ympäristöongelmiin.

Ongelmia varmasti on, esimerkiksi meriin päätyvän moskan määrää ei pidä vähätellä. Merien muoviongelmasta ei ehkä kannata kasseilla osoitella suomalaista. Jos suomalaista kansaa haluaa herätellä vesistöjen mikromuoviongelmaan, kannustakaa väkeä vaihtamaan iloisen väriset fleecetakit villapaitoihin. Tai yrittäkää kansantajuisesti kertoa, miten jossain kasvojen kuorintavoiteessa ylipäätään on mikromuovia.

Mutta älkää nostako muovikassia tikun nokkaan. Suomen Luonnonsuojeluliiton laskelmien mukaan paperikassin valmistaminen kuluttaa yhdeksän kertaa enemmän luonnonvaroja kuin muovikassin valmistaminen. Suomalainen ostaa muovikassinsa kaupan kassalta, jotta saa kannettua ruokaostoksensa kotiin ja käyttää kassia sen jälkeen. Loppusijoituspaikkaansa kaatopaikalle muovikassit kulkevat kotitalousjätteet sisuksissaan.

Laitetaanko viilit pieneen pussiin? Jos toiveena oli nostaa jotain muovista tikun nokkaan, olisitte valinneet läpinäkyvät ja ohuet, rullasta repäistävä muovipussit.

Ne pienet paholaiset, joihin pakataan hevi-osaston ostoksia ja joita kassa yrittää vielä loppusuoralla tarjotella mukaasi esimerkiksi viilien, rahkojen tai kermaviilien kuljettamiseen. Maailmalla langetetut muovipussikiellot on annettu juuri näille pusseille.

Aiheeseen liittyvät artikkelit