Kolumnit

Luomu on viisas valinta

Mikael Pentikäinen
Kolumnit 11.09.2015

Mikael Pentikäinen: "Luomutuotanto vahvistaa mielikuvaa Suomen ruuan puhtaudesta."

Maaseutumme tulevaisuuden ratkaisee pelkistäen kaksi asiaa: metsä ja ruoka.

Jos Suomen metsäteollisuus menestyy maailmalla, metsänomistajat ja maaseutuyrittäjät voivat vaurastua. Suurin metsäraha tulee ulkomailta.

Tärkeää on myös puun kotimainen kulutus, erityisesti rakentaminen ja energia.

Ruokaketjun kannalta on elintärkeää, että suomalainen ruoka maistuu Suomessa. Iso ruokaraha tulee kotimaasta. Toki vientikin on olennaista.

Tällä hetkellä ostamme ulkomaista ruokaa yli 2,5 miljardilla enemmän kuin viemme ruokaa maailmalle. Ruokatase on siis pahasti tappiolla.

Yksi keino vahvistaa Suomen maaseutua on panostaa luomuun, kuten nimekäs luomuryhmä todisti (MT, 9.9.).

Olen käynyt itsekin viime viikkoina luomutiloilla Juvalla, Mikkelissä, Pieksämäellä ja Salossa. Käynnit ilahduttivat. Jokainen tila oli löytänyt oman tiensä. Usko valittuun viljelyyn ja yrittäjyyteen oli vahva.

Kaikkiaan Suomessa on noin 4300 luomutilaa, kahdeksan prosenttia tiloista. Luomutilojen keskikoko on 51 hehtaaria, kun muilla se on 43 hehtaaria.

Ruokamarkkinoista luomua on vain pari prosenttia, joten tilaa on isolle kasvulle.

Etelä-Savossa kuulin, että­
 se haluaa olla luomu-Savo, jonka peltoalasta ja ruokapalveluista on 2020 20 prosenttia luomua.

Tähän on vielä matkaa: nyt luomua on Etelä-Savon peltoalasta alle 15 prosenttia.

Kainuu on tällä hetkellä Suomen luomumaakunta. Sen peltopinta-alasta on luomua yli viidennes. Pohjois-Karjalakin on yli 15 prosentin.

Koko Suomessa luomuviljelyssä on 9,5 prosenttia peltoalasta. Maabrändiryhmä esitti pari vuotta sitten, että osuus pitäisi nostaa jopa yli puoleen.

Euroopassa viljelymaasta on luomutuotannossa vain pari prosenttia.

Euroopan luomujätti on Itävalta, jonka pelloista viidennes on luomussa. Ruotsi ja Viro pääsevät yli 15 prosenttiin. Suomea edellä ovat myös Sveitsi, Tshekki ja Latvia.

Miksi luomuun kannattaa panostaa? Syitä on monta.

Ensiksi vahva luomutuotanto vahvistaa mielikuvaa Suomen ruuan puhtaudesta. Tämä on tärkeää kaikille tiloille.

Toiseksi luomu voi tuoda tuottajalle leveämmän leivän. Luomukin on vaativaa viljelyä, mutta myös palkitsee. Esimerkiksi luomumaidon tuottajahinta on tällä hetkellä 17-19 senttiä litralta korkeampi kuin tavallisen.

”Koen, että saan palkan tekemistäni työstä”, Juvalla luomutilaa pitävä Carin Grotenfelt sanoo (MT, 31.8.).

Kolmanneksi luomu avaa tien erilaistua. Sen avulla voi poiketa valtavirrasta ja lisätä mahdollisuuksia lähestyä suoraan kuluttajaa. Tämä korostuu, kun kilpailu kiristyy ja kauppa on entistä vahvempi.

Neljänneksi on odotettavissa, että luomun kysyntä kasvaa Suomessa ja maailmalla. Osaa kuluttajista kiinnostaa lähinnä hinta, mutta yhä useampaa erityisesti laatu, joka tarkoittaa makua ja puhtautta, usein luomua.

Kuluttajalle luomun ostaminen on tapa viestiä vastuullisuudesta.

Tällä viikolla ideapaperinsa julkaissut luomuryhmä painotti voimakkaasti luomun vientimahdollisuuksia ja korosti sen terveys-, työllisyys- ja ympäristövaikutuksia.

Luomu vahvistaa myös huoltovarmuutta, koska siihen ei tarvita tuotuja kemikaaleja, lannoitteita ja torjunta-aineita.

Luomu on vahva puhtaan ruuan laatumerkki. Siihen kannattaa ehdottomasti panostaa.

@jmpentikainen

Aiheeseen liittyvät artikkelit