Kolumnit

Nostaako viina Suomen nousuun?

Jouni Kemppainen
Kolumnit 07.10.2016

Nyt viinaa ei vain juoda, vaan sitä myös viedään.

Suomen talouden nousua on odotettu kohta kymmenen vuotta. Nytkö se tapahtuu? Ennusmerkit ovat poikkeuksellisen hyvät. Jos näin kävisi, nousu ei alkaisi yhtään liian aikaisin.

Ilahduttavaa tämänkertaisessa optimismissa on, että nousun eväät tuntuvat jakautuvan laajemmin koko maan alueelle kuin aiemmin. Nousun veturi on metsäteollisuus. Pakkauskartongin lisäksi biopolttoaineiden nousu on siivittänyt alan sellaisiin odotuksiin, että joitain meno jo hirvittää.

Myös Valmetin paperikonetilaukset, Uudenkaupungin autotehtaan nousu ja vaikkapa Turun Meyerin telakoiden tilauskanta ovat merkkejä maakuntien talouden elpymisestä. Listaa voisi jatkaa monien perinteisten alojen yrityksillä, mutta mukaan mahtuu myös innovatiivisuutta ja suomalaista eksotiikkaa.

Hyviä esimerkkejä Pohjanmaan muutenkin dynaamisista elinkeinoelämän innovaatioista ovat alkoholituotteet. Koskenkorvaa on brändätty vientimarkkinoille mallikkaasti. Tuote on edennyt muun muassa brittiläisen Marks&Spencerin hyllyille. Myös Napuen Gin on noussut suomalaisen uuden tuotekehityksen symboliksi ja Hartwallin lonkero haki Rion olympialaisten Suomi-talosta onnistuneesti vauhtia vientiinsä.

Komeaa tarinoissa on vahva sitoutuminen kotimaisiin laadukkaisiin raaka-aineisiin. Myös markkinoinnissa ollaan oikeilla lähteillä. Suomi näyttäytyy paitsi viinamainoksissa, myös muussa markkinoinnissa yhä useammin edukseen.

Jotain myönteistä on tapahtunut myös Suomelle itselleen. Nyt viinaa ei vain juoda vaan sitä myös viedään.

Myönteistä on myös suomalaisten kuluttajien odotusten paraneminen. Taannoisessa yrittäjien ja työ- ja elinkeinoministeriön barometrissä koko maan pk-yrityksistä 43 prosenttia odotti suhdanteiden paranemista. Nykyistä heikompaa tulevaisuutta odottavien osuus oli pudonnut 10 prosentin tuntumaan.

Rakentaminenkin on vauhdissa. Sinällään se suuntautuu paljolti Helsingin alueelle ja kasvukeskuksiin. Pidemmällä tähtäyksellä tämä voi olla maalle ongelmallista, mutta lyhyellä aikavälillä se parantaa työllisyyttä joka tapauksessa.

Maakuntien kannalta tärkeää on, että monesti varsinainen työ ja tuotanto tapahtuu muualla kuin kasvukeskuksissa. Pääkonttorit ja virastot ovat Helsingissä, mutta työllistyminen ja siitä syntyvä verotulojen kasvu suuntautuu myös muualle Suomeen.

Samalla tämä avaa näkymiä myös niille yrityksille, jotka ovat huomanneet, että maailmanmarkkinoille voi aivan hyvin tähdätä Helsingin, Espoon tai Vantaan sijasta vaikka Ilmajoelta tai Isostakyröstä.

Elämä ja varsinkin talouselämä on aina riskejä pullollaan, mutta oraalla olevasta optimismista kannattaa kynsin hampain pitää kiinni. Itse asiassa suomalaisilla yrityksillä viime vuodet ovat sujuneet kannattavasti kansantalouden ongelmista huolimatta.

Yritysten tulokset ovat monesti perustuneet kulujen karsimiseen. Jos kasvu ja työllistyminen lähtee nyt aidosti liikkeelle, sen vauhti voi vaikka yllättää. Tällä kertaa myönteisesti.

Aiheeseen liittyvät artikkelit